Korjausrakentaminen 1/2017

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

Kun nykyistä toimintaympäristöä katsoo,

voi vain ihmetellä, miksi alan toiminta-

mallit ovat edelleen paljolti samanlaisia

kuin 70-luvulla. Hankkeet suunnitellaan

ensin ”valmiiksi”, työt kilpailutetaan sen

jälkeen ja pilkotaan pieniin osiin. Lopuksi

ne ketjutetaan monelle toimijalle.

Rakentaminen on ja pysyy yhteiskun-

nan keskiössä, sen toiminnan puitteiden

luojana jamerkkinä aikamme aikaansaan-

noksista tuleville sukupolville. Se haukkaa

merkittävän osan sekä yhteiskunnan et-

tä yksilöiden taloudellisista resursseista,

mutta tuo vastaavasti liiketoimintaa suu-

relle määrälle ihmisiä ja yrityksiä.

Rakennukset ja infra ovat tänä päivä-

nä kuitenkinmonimutkaisia, erilaisia tek-

nisiä järjestelmiä sisältäviä kokonaisuuk-

sia. Hankkeiden toteuttamiseen ei kenen-

kään yksilön – tai minkään organisaation

– osaaminen yksin riitä.

Yhä suurempia vaatimuksia ja odo-

tuksia kohdistuu rakentamiseen ja ra-

kennuksiin. Ne saavat kuluttaa energi-

aa tuskin ollenkaan. Sisäolosuhteiden täy-

tyy olla sellaiset, että herkimmätkin ihmi-

set voivat niissä oleskella. Ennen kaikkea

rakennusten pitää olla tuottavia ja käyt-

täjien toimintaa tukevia laitoksia, koska

olemassaolon tarkoitus mitataan käytön

luomalla arvolla.

Yksi suuri alaa ravistavamurros on se-

kin, että yli puolet rakentamisesta on jo

korjausrakentamista. Korjaamisen kasvu

haastaa perinteiset mallit hallita raken-

nusprosessia, koska korjaushankkeissa

eletään suuremmassa epävarmuudessa.

Lisäksi korjaamisen luonne on paljon uu-

disrakentamista vaihtelevampaa.

Alan toimintamallit ovat siitä huoli-

matta paljolti samanlaisia kuin 70-luvul-

la. Myös haasteet ovat pysyneet saman-

laisina; vaihteleva laatu, kustannusten

ylittyminen ja huono palvelu. Tällaises-

sa maailmassa on vaikea tuoda esiin uu-

sia innovaatioita ja asiakkaan kokonais-

etu jää osapuolten intressien jalkoihin.

UUDET TOTEUTUSMUODOT

KIINNOSTAVAT

Yksi avain alan uudistumiseen on toteu-

tusmuoto, joka luo perustan kaikelle toi-

minnalle rakennushankkeissa ja vaikut-

taa siihen, mihin osapuolet toiminnassaan

keskittyvät.

Viime vuosina on puhuttu uusista yh-

teisvastuullisista toteutusmuodoista. On

kuin jotain uutta ja raikasta olisi raken-

tamiskulttuurissa tapahtumassa, osana

globaalia murrosta. Ollaanko lopulta tie-

dostamassa, että rakennushanke on yh-

teistyötä ja toteutusmuodon pitää edistää

eikä vaikeuttaa sitä?

Toisaalta uusia toteutusmuotoja on

otettu hämmästyttävän tahmeasti ra-

kentamisen kentässä käyttöön. Tämä sii-

tä huolimatta, että ne on kehitetty aikaa

sitten ja niiden käytöstä on runsaasti hy-

vää kokemusta – niinmeiltä kuinmuual-

ta maailmasta.

Yksi syy hitaaseen läpilyöntiin voi olla,

että tietoa ei löydy juurikaan alan kirjalli-

suudesta. Esimerkiksi rakennuttamisen

oppikirjoissa uusia toteutusmuotoja kyllä

käsitellään, mutta varsin yksipuolisesti.

Niiden olemassaolo voidaan ohimennen

mainita, mutta hankkeen eteneminen on

kuvattu perinteisen hintakilpaillun koko-

naisurakan mukaisesti.

HANKEPROSESSI MUUTOKSESSA

Toteutusmuoto ei ole vain sopimusjuri-

diikkaa. Se vaikuttaa ennen kaikkea sii-

hen, miten hankeprosessi etenee ja mi-

ten hanketta organisoidaan ja johdetaan.

Toteutusmuotoa valittaessa onmyös ym-

märrettävä päätöksen seuraukset ja kyet-

tävä toiminaan valitunmallinmukaisesti.

Keväällä 2017 julkaistaan toteutusmuodoista kir-

joittamani kirja ”Rakennushankkeen uudistuvat

toteutusmuodot”. Tämä Rakennustiedon kustan-

tama kirja jäsentää yhteisvastuulliset toteutus-

muodot vaihtoehdoksi nykyisille malleille ja aut-

taa toteutusmuotojen hetteikössä tarpovien tai-

vallusta kohti tavoiteltua päämäärää.

Lis ätietoa:

www.rakennustieto.fi

Juha Salminen

TkT, kehit ysjohtaja Consti Yhtiöt

K O LUMN I

1/2017

RAKENNUSTIETO.FI

Uudet toteutusmuodot muuttavat rakennuskulttuuria

TOTEUTUS-

MUOTO EI OLE

VAIN SOPIMUS-

JURIDIIKKAA

Yhä suurempia vaatimuksia ja

odotuksia kohdistuu rakenta-

miseen ja rakennuksiin. Ne saa-

vat kuluttaa energiaa tuskin ollen-

kaan. Sisäolosuhteiden täytyy ol-

la sellaiset, että herkimmätkin ih-

miset voivat niissä oleskella.

•

Selkeät tavoitteet ja laajuus

•

Valmiit ratkaisut ja

suunnitelmat

•

Ei tarvetta innovaatioille

•

Tilaajan vastuiden ja

riskien minimointi

•

Tavoitteet ja

laajuus epämääräisiä

•

Ei valmiita suunnitelmia

•

Halutaan innovatiivisuutta

Pää-

urakka-

muodot

Suunnittele

ja rakenna

-muodot

Elinkaari-

vastuu-

muodot

Projektin-

johto-

muodot

Yhteis-

vastuu-

muodot