Korjausrakentaminen 1/2017

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

4 3

tä on herännyt kysymys, voisiko pohjavet-

tä käyttää myös lämmitykseen, koska sen

lämpö menee nyt tavallaan hukkaan.

Upotaloa ja Askotaloa lämmitetään tois-

taiseksi kaukolämmöllä, mutta uusissa

lämpökeskus- ja jäähdytyskoneratkaisuis-

sa on otettu pohjaveden lämmityskäyttö-

kin huomioon.

– Tekniset valmiudet tähän ovat olemas-

sa – lähinnä vainmaalämpöpumppu puut-

tuu. Nyt on meneillään kannattavuuslas-

kelmat, joissa selvitetään maalämpöpum-

pun lopullinen kannattavuus. Myös Lahti

Energian kanssa on sovittava, että saam-

me energiansäästöistä todellista kustan-

nushyötyä – eivätkä säästöt valu hukkaan,

Väisänen kertoo.

– Olemme tutkineet Tekes-rahoitteises-

sa hankkeessa jopa kaukolämmön korvaa-

mista pohjaveden lämmityksellä. Tähän

tarkoitukseen on porattu 50 metriä syvä

koekaivo, joka ulottuu lähelle peruskallio-

ta. Ajatuksena on pumpata yhdestä kai-

vosta vettä ylös ja imeyttää sitä takaisin

toisessa, 50–100 metrin päässä sijaitsevas-

sa kaivossa.

KUKA OTTAISI TALOUDELLISEN

VASTUUN?

Renor on hakemassa Askonalueella myös

kaavamuutosta vireän kaupunginosan ra-

kentamista varten. Tavoitteena on ensi vai-

heessa rakentaa kaksi toimistotaloa, liike-

kortteli ja kaksi asuinkorttelia. Rakentami-

nen voi käynnistyä aikaisintaan keväällä

2017 – olettaen ettei valituksia tehdä.

Voisiko pohjavedellä lämmittää koko

alueen kiinteistöjä?

– Siihen on vaikea ottaa tässä vaihees-

sa kantaa. Joka tapauksessa voimme hyö-

dyntää pohjavettä kiinteistökohtaisesti –

niin lämmityksessä kuin jäähdytyksessä

– vähän samaan tapaan kuin Porin Puu-

villassa, Timo Väisänen vastaa.

Koko Askonalue on 30 hehtaaria laaja ja

radan eteläpuolelta löytyy lisää tilaa. Kehi-

tettävää riittää vuosiksi eteenpäin.

– Kysymys kuuluu, mistä löytyy läm-

pöyhtiö, joka ottaisi taloudellisen vastuun

uuden pohjavettä hyödyntävän aluelämpö-

laitoksen putkivedoista. Kiinteistönomis-

tajan ei sitä kannata tehdä. Lahti Energia

on periaatteessa kiinnostunut, mutta Lah-

dessa on jo kaukolämpölaitos, jätteenpolt-

tolaitos ja biolämmityslaitos.

ASKONALUE – EDUSTAVAA SUOMALAISTA

TEOLLISUUSARKKITEHTUURIA

Askonalueen teollisuusympäristö Lahdessa on määri-

telty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi

kohteeksi. Alueen arkkitehtuuria hallitsevat 1940–60-lukujen

punatiiliset teollisuusrakennukset.

Kuva punatiilisten tehdasrakennustenmuodostamista yhdyskunnista on van-

ha. Ensimmäiset ulkomaalaiset teollisuuden alan yrittäjät saapuivat Suomeen

1800-luvulla. Viimeisten vuosikymmenien aikana teollisuuden rakennemuu-

toksen myötä vanhat teollisuusmiljööt ovat jääneet pois alkuperäisestä käy-

töstä. Vanhoja tyhjiksi jääneitä teollisuuskiinteistöjä on purettu tai ne on otet-

tu uutteen käyttöön.

Lahden kehitys kaupungiksi on ollut vahvasti sidoksissa teollisuuteen.

Vuonna 1912 muodostettiin Sopenkorven teollisuusalue Valtatie 12:n ja rau-

tatien rajoittamalle alueelle. Sieltä osti tontinmyös suomalainen

Aukusti (As-

ko) Avonius

, joka oli perustanut vuonna 1918 Lahden Puuseppätehtaan Vesi-

järvenkadulle. Tuotannon laajentuessa tarvittiin kuitenkin lisää tilaa.

Sopenkorpeen valmistui 70 metriä pitkä tehdasrakennus vuonna 1928.

Yritys sai muutaman vuoden päästä nimekseen Asko-Avonius Huonekalu-

tehtaat ja tuotemerkiksi tuli Asko. Samoihin aikoihin tehdasta laajennettiin.

Askon ja Upon yhteistyö alkoi 1938. Alueen itäpuolelle nousi helsinkiläi-

sen rakennusmestari

Jaakko Asikaisen

Upolle suunnittelema kolmikerrok-

sinen punatiilinen teollisuusrakennus 1939. Samaan kokonaisuuteen kuulu-

vat arkkitehtien

Bertel Liljeqvistin

Aarne Helanderin

1945 piirtämät

valimo ja pannuhuone.

Yhtenäinen tehdasmiljöö alkoi muotoutua 1940–60-luvuilla, kun lahtelai-

nen arkkitehti

Unto Ojonen

suunnitteli uusia punatiilistä teollisuusarkkiteh-

tuuria edustavia tehdasrakennusten laajennuksia. Ojonen tunnetaan monis-

ta Lahteen suunnittelemistaan rakennuksista ja on eniten Lahden kaupunki-

kuvaan vaikuttanut arkkitehti.

Askon ja Upon teollisuusalueella oli 1965 Pohjoismaiden suurin huoneka-

lu- ja kodinkonetehdas. Tuotanto ulkomaan vienteineen oli suurimmillaan

1970-luvulla.

Alueen keskeinen sijainti Lahden keskustan, rautatien ja vuonna 2014 val-

mistuneenMatkakeskuksen läheisyydessä on ollut hyvä lähtökohta historial-

lisen teollisuuskorttelin täydennysrakentamiseen ja alueen uuteen elämään.

Teollisuuskiinteistöt olivat 1990-luvulla lakanneen toiminnan jälkeen pitkään

tyhjillään, mutta nyt niissä toimii monia yrityksiä.

Tiina Ottela

R A K E N N U S H I S T O R I A A

Kuva:Lahdenmuseo