40
Rakennettu Ympäristö 4/16
Rakennusvalvonnan tehtävänä on ohjata varsa
laitumelle.
Ei voi katsoa isoksi virheeksi mainita asiantun-
tijoita, jotka vastaavissa tilanteissa ovat moitteet-
ta hoitaneet asiat rakennusvalvontaviranomaisen
suuntaan. Se ei ole suunnittelijoiden mainostamis-
ta, vaan kuvausta hyödyntää ahdistavaa prosessia.
Hetki on haavoittuvainen, mutta mahdollisuuk-
sia täynnä. Usko onnistumisesta syntyy silloin, kun
hauras hankkeeseen ryhtyvä ottaa yhteyttä ja kertoo
löytäneensä kontaktin suunnittelijaan. Kun suun-
nittelijan voi todeta olevan osaava, on hankkeella
toivoa – valo.
Valoa on myös toisessa rakentamisen ääripääs-
sä – absoluuttisessa ammattirakentamisessa. Maan-
käyttö- ja rakennuslakiin kirjattu pääsuunnitteli-
juus on tarjottimelle asetettu suora toimeksianto,
jollaista suunnittelijakunta ei koskaan aiemmin ole
saanut. Olikin outoa, ettei tilausta heti varauksetta
otettu riemumielin vastaan. Asia on kuitenkin ollut
konkreettiselta tulokseltaan tavoitteellisen suunnit-
telijan työssä sisäänkirjoitettuna kautta aikojen.
Alkukankeudesta ei isosti kaikuja enää kuule.
Nyt valveutuneimmat suunnittelutoimistot vankis-
tavat uskottavuuttaan kouluttamalla ja vahvistutta-
malla joukkoonsa useita päteviä pääsuunnittelijoi-
ta. On tajuttu, ettei pääsuunnittelijuus ole glorian
avainsana, vaan se on vastuuntuntoisena työjuhtana
olemista. Vain dinosaurustoimistot pysyttävät asian
vain nimikkeenä, joka on sallittu ainoastaan toimis-
tonpitäjälle. Ei ole valoa siinä, että tämä nimikkeen-
pitäjä nuokkuu lakisääteisessä aloituskokouksessa.
Valoa on siinä, että mukana hänellä on projektiin sy-
ventynyt suunnittelija. Tässä on nähtävissä henkilö,
jolle aikanaan hyvin on todettavissa pätevyys ja kel-
poisuus olla oikea ja nimetty pääsuunnittelija.
Venetsia, Arsenale; Remains facing the Horizon (Felipe Muños)
Biennaali 2016 kutsui arkkitehdit aktiiviseen vastuunkantoon yhteiskunnassa teemanimellä “Reporting from the front”. Näyttely
on onnistunut ja ymmärrettävä: arkkitehtuuri on tuotu ihmisten luokse. Chileläinen suunnittelu on ilon aihe edelleen; 15 nuorta
arkkitehtia toteutti hankkeita opinnäytetöinään. Työt ovat vastuuntuntoisesti paikallisia, tehty ”with minimal means, with leftover
resources easily available in a rural environment”. Muñosin rakennusmateriaalina on ollut tsunamin rannalle heittämä puutavara.
Suunnitelma on toteutettu ja paikassa on nyt tunnistettava maamerkki. Viranomaistaituruutta on tunnistaa äärimmäiset
herkätkin laatutekijät ja tehdä kaikkensa toteutuksen mahdollistamiseksi. CE-merkinnän taakse ei piilouduta. Onnistuneimmillaan
viranomainen häivyttää itsensä – se vaatii tietoa, taitoa, tahtoa ja luovuutta. Lopputulos palkitsee.
Kuva: Ulla Vahtera