Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

Paikkakunnan hirsite-

ollisuus vetäisi enemmän-

kin osaavia työntekijöitä,

Nurmelallakin on jo uusi

työpaikka tiedossa hirren

parissa.

Kontiotuote on maail-

man suurin hirsirakennus-

ten valmistaja. Toimitus-

johtaja

Jalo Poijulan

mie-

lestä puu on edelleen lap-

senkengissä rakennusteol-

lisuudessa, vaikka ekologi-

set edellytykset toteutuvat.

Puurakentaminen on sadan

prosentin kiertotaloutta.

Puuta käytetään kuitenkin

rakentamisessa tänään sel-

västi vähemmän kuin kym-

menen vuotta sitten.

– Keskeinen asia hirsira-

kennuksen suunnittelussa

on elinkaari, kestävyys ja

terveellisyys. Arkkitehdin

suunnittelupöydällä rat-

kaistaan paljon asioita. Kar-

keasti puu matkaa metsäs-

tä tehtaalle sahattavaksi ja

kuivattavaksi, josta matka jatkuu erilaisiksi tuotteiksi.

Hirsitalotuotanto on CE-sertifioitua. Ulkopuoliset

viranomaiset siis valvovat laatua.

Teollisuusrobotit ja CNC-ohjatut työstökoneet

vievät puusepän työn teolliseen mittakaavaan. Pai-

numattomat lamellihirsiratkaisut antavat vapaam-

mat kädet arkkitehdille ja nopeuttavat asennusta.

Hirsitalon valmistuksessa syntyy sivutuotteena

enemmän energiaa kuin itse rakennusprosessi ku-

luttaa. Poijula tiivistääkin näin:

On käsittämätöntä, että julkinen rakentaminen

suosii jotain muuta kuin massiivipuuta.

Päänavaus ohjeista

Seminaarissa paljastettiin suurten hirsirakenteiden

uudet suunnitteluohjeet. Puuinfon toimitusjohtaja

Mikko Viljakainen

sanoo, että ohjeiden tekeminen

oli ajankohtaista, koska hirren käyttö suurissa koh-

teissa kiinnostaa nyt paljon.

Tekninen ohjeistus on kuitenkin puuttunut hir-

sirakentamisesta. Kolmi- ja nelikerrokset hirsiraken-

nukset ovat Viljakaisen mukana niitä haastavimpia

tapauksia. Kuvaan tulevat palo- ja äänitekniset haas-

teet asuntojen välillä. Lisäksi kuormat kasvavat mitä

enemmän kerroksia on päällekkäin.

Näkyvät hirsipinnat edellyttävät tapauskohtaista

toiminnallista palomitoitusta.

– Ohjeet ovat hyvä tapa määrittää kehittämistar-

peita. Siinä mielessä työ ei ole valmis, vaan ohjeita

parannetaan kun mahdollista.

Suunnitteluohjeet koostuvat teknisistä seikoista,

esimerkiksi painumista ja nurkkatyyppien selvityk-

sestä, rakennetyyppikirjastosta (millaisia hirsiraken-

teet voivat olla), rakennedetaljeista sekä hirsiseinän

mitoitusohjelmatyökalusta.

– Ohjelma on sikäli vielä kesken, että siinä ei ole

kaikkia vaarnaustapoja. Ne lisätään myöhemmin

kun saadaan lisää tietoa. Laajempaa kantavan hirsi-

seinän polttokoetta tarvittaisiin siksi, että saataisiin

täsmälliset palomitoitusohjeet. Myös jäykistävän sei-

nän koekuormitusta pitäisi vielä tutkia ja saada tietoa

vaarnauksesta.

Vielä tällä hetkellä julkinen hirsirakentaminen on

Suomessa melko poikkeuksellista. Siinä Pudasjärvi

näyttää mallia koko maahan. Seuraavaksi kaupun-

kiin noussee hirsinen jäähalli ja mahdollisesti myös

kolme- tai nelikerroksinen kerrostalo.

■

Yhteiskuntatieteiden maisteri

Eeva Vänskä

Toimittaja. Viestintätoimisto SIVUkonttori.

Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä (OSAO)

käy vilske, kun sahateollisuuden prosessinhoitajiksi opiskelevat

valmistavat grillikotaa.

Kuva: Eeva Vänskä

Esa Nurmela on jo hankkinut

pätevyyden sahateollisuuden

palvelukseen, nyt hän täyden-

tää opintoja sähköpuolella.

Kontiotuotteen toimitusjohtaja Jalo Poijula kertoi Julkisen hir-

sirakentamisen seminaarissa hirsirakennusten tuotantopro-

sessista. Muun muassa uuden Hirsikampuksen runko on Kontio-

tuotteelta.

Kuva: Eeva Vänskä