Rakennettu Ympäristö 3/16
7
Kosteus- ja mikrobiongelmien
terveyshaitat
Asumisterveyteen, kouluihin ja päiväkoteihin kohdistuva mikrobiongelmien
tutkimus aloitettiin ministeriöiden toimeksiannosta vuonna 1990. Nyt, yli 25
vuotta ja noin 30 väitöskirjaa myöhemmin, on hyvä miettiä miten suuresta
ongelmasta onkaan kysymys.
R
akennusten kosteusvaurioihin liittyviä mik-
robiongelmia on tutkittu Suomessa pian kol-
men vuosikymmenen ajan. Taustalla on maa-
taloustyöympäristön ja mekaanisen puunja-
lostuksen työterveyshuollossa sekä eläinlääketieteen
parissa tehty tutkimustyö 1950-luvulta alkaen.
Terveyshaitat tunnettiin jo varhain
Luonnonympäristössä on kaikkialla mikrobeja. Nii-
den paikka on kompostissa ja mullassa. Jos kosteus
pääsee vaikuttamaan rakenteisiin, ulkoilmassa leiju-
vat itiöt asettuvat pinnoille ja rakenteisiin ja alkavat
kasvaa niissä. Orgaanisten materiaalien lisäksi myös
eristeet ja kantavat rakenteet ovat alttiina mikrobien
kasvulle. Kaikkein helpoimmin homehtuvat paperi-,
lastulevy- ja kipsilevyrakenteet. Järeä puutavara pys-
tyy jonkin verran kauemmin vastustamaan mikrobi-
en vaikutusta, mutta ei kovin kauan. Tiilen ja betonin
pinnalla mikrobit kasvavat myös.
Maataloustyössä ja sahoilla tunnettiin homepölyn
haitallinen vaikutus ihmisten ja eläinten keuhkoihin.
Homepölykeuhko ja sitä vastaava keuhkosairaus he-
vosilla on ollut tuttu jo 50 vuoden ajan. Myös toksis-
ten homeiden terveyshaitat ovat olleet tuttuja eläimil-
lä ainakin yhtä kauan. Homepölykeuhko on Suomes-
sa ollut tunnettu ammattitauti jo 1970-luvulta asti.
Tutkijat yllättyivät
Vasta 1990 alettiin Suomessa tutkia systemaattises-
ti kosteus- ja homevaurioiden yleisyyttä asuinkiin-
teistöissä, kouluissa ja päiväkodeissa. Havaittiin, että
mikrobivaurioille altistuminen aiheutti sekä lapsilla
että aikuisilla hengitystie- ja yleisoireita, infektiosai-
rauksia, astmaa ja muita allergioita. Nämä tosiasiat
olivat olleet muissa maissa tuttuja jo aikaisemmin ja
vertailulukuja löytyi mm. kansainvälisistä oppikir-
joista 1980-luvulta.
Kosteusvaurioiden yleisyys kuitenkin yllätti sekä
suomalaiset tutkijat että päättäjät. Kun ilmeni, että
kosteusvaurioita esiintyi enemmän kuin joka toisessa
rakennuksessa ja vähintään viidennes rakennuksista
oli mikrobien saastuttama, kouluista jopa kolmannes,
vastareaktiona oli epäusko.
Epidemiologinen tutkimus on osoittanut astman
riskin kasvavan jopa nelinkertaiseksi, kun lapsi al-
tistuu kosteusvauriomikrobeille omassa elinympä-
ristössään. Aikuisilla riski on noin kaksinkertainen.
Tavanomaisen 1-tyypin allergian lisäksi homeet ja
sädesienet aiheuttavat soluvälitteistä, viivästynyttä
yliherkkyyttä, jonka aiheuttamia sairauksia on huo-
mattavasti vaikeampi diagnostisoida. Homeen aihe-
uttama astma on usein myös vaikeahoitoisempi kuin
tavanomainen allerginen astma. Homeallergia ei pa-
rane vaan kyseessä on pysyvä herkistymäsairaus.
Yleisoireista taloudellisia menetyksiä
Astmaa ja allergiaa vähemmälle huomiolle ovat jää-
neet kosteusvauriomikrobien aiheuttamat ärsytys-
ja yleisoireet. Oireilevien henkilöiden määrä kos-
teusvauriokohteessa saattaa nousta tavanomaisesta
TUULA PUTUS
Kuva: Tommi Ahlberg
Paljon ei puutu, että vesi löytäisi kaivoon saakka.