Rakennettu Ympäristö 3/2016

Rakennettu Ympäristö 3/16

Kolumni

Parempaa kosteudenhallintaa

rakentamiseen

akennusten kosteus- ja homeongelmista on

keskusteltu viimeiset kaksikymmentä vuotta.

Jos asiat olisivat kunnossa, tuskin homeesta

tarvitsisi puhua. Aivan sysimusta tilanne ei

toisaalta ole. Voi hyvällä syyllä sanoa, että sisäilman

parantaminen ja rakennusten parempi kosteuden-

hallinta otetaan tänä päivänä erittäin vakavasti.

Ostajien tietoisuus vanhojen omakotitalojen ris-

kirakenteista on kasvanut muun muassa ympäris-

töministeriön Hometalkoot-ohjelman ansiosta. Kiin-

teistökaupassa vakiovaatimukseksi on muodostunut

tuore kuntoarvio, -tutkimus tai -tarkastus toimen-

pidevaatimuksineen. Asunto-osakeyhtiöissä samaa

ajaa isännöintitodistuksen liitteenä oleva pitkän täh-

täimen kunnossapitosuunnitelma PTS.

Myös rakennusten kosteudenhallintaa koskevia

viranomaismääräyksiä on kiristetty. Määräyksiä uu-

distettaessa on painotettu muun muassa rakentami-

sen aikaisen sää- ja olosuhdesuojauksen merkitys-

tä, ammattitaidolla ja riittävän huolellisesti tehtyjen

kuntotutkimusten tarpeellisuutta korjaushankkeis-

sa, kosteusvauriotyömaan suunnittelijoiden ja työn-

johtajien kelpoisuusvaatimuksia sekä kosteusvaurio-

suunnitelmien vähimmäissisältöä.

Rakentamista voidaan tehokkaasti ohjata va-

paaehtoisuudenkin kautta. Esimerkiksi Oulun ra-

kennusvalvonta tarjoaa pientalorakentajille laadun-

ohjausta, jonka tukemana taloja on muun muassa

rakennettu energiatehokkaimmiksi kuin mitä mää-

räyksissä on vaadittu. Myös Helsingin rakennusval-

vonta on ryhtynyt valvonnan tehostamiseen. Nämä

esimerkit todistavat osaltaan, että niin jatkuvasti ki-

ristyvien rakennusten energiatehokkuusvaatimusten

kuin rakentamisen kosteudenhallinnan haasteitakin

pystytään hoitamaan hyvällä suunnittelulla, huolelli-

silla perusratkaisuilla ja tarjoamalla omistajille tietoa.

Rakennusvalvonta voi puuttua huonoon raken-

tamiseen, sillä lain mukaan kuntien rakennusvalvon-

nalla on vastuu siitä, että rakentaminen tehdään oi-

Oikeustieteen tohtori

Hannele Pokka

Kansliapäällikkö. Ympäristöministeriö.

Kuva: Pentti Hokkanen, YHA-kuvapankki

kein. Käytännössä rakennusvalvonta on jättänyt ra-

kentamisen laadun rakennuttajan ja rakentajan väli-

seksi asiaksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Oulun ja Helsingin tapaan myös muut maakun-

takaupungit voisivat miettiä, miten ne voisivat te-

hostamalla rakennusvalvontaa saada aikaan parem-

paa laatua rakentamiseen.