Rakennettu Ympäristö 3/2016

Rakennettu Ympäristö 3/16

arva rakennustarkastaja saa kunnian työs-

kennellä niin komeassa rakennuksessa kuin

pitkäaikainen Kotkan rakennustarkastaja

Vesa Yrjönen

. Vesan 9 työntekijän joukkue

sijoittuu 1934 valmistuneen, arkkitehti

Erkki Hut-

tusen

suunnitteleman Kotkan kaupungintalon en-

simmäiseen asiakaskerrokseen. Vaikka Huttusen al-

kuperäinen voittoisa kilpailuehdotus ei kaikilta osin

voinut talouslaman oloissa toteutua, on yli 80 vuot-

ta vanha kaupungintalo monumentaalisuudessaan

Kotkan Kauppatorin laidan merkkirakennus. – On-

han siinä ikkunat, ovet, seinät ja katto, tiivistää insi-

nöörin koulutuksen saanut Vesa hiukan sarkastisesti.

Venäjäpakotteet ovat hiljentäneet satamaa, joka

kuitenkin edelleen on Suomen tärkeimpiä. Kotkan-

saaren vanhan sataman, Kantasatamaksi kutsutun,

kaupalliset satamatoiminnot ovat siirtyneet Mussalon

syväsatamaan ja Hietaseen. Satamayhtiö on nykyään

Kotkan jaHaminan yhteinen. Vielä vajaa 10 vuotta sit-

ten Hietasen kautta meni Venäjälle puoli miljoonaa

autoa vuosittain. Mussalon syväsatama-alue on laa-

juudeltaan kolme kertaa Vuosaaren sataman kokoi-

nen. Satama-alueen suuruus mahdollistaa lastaus- ja

purkaustoimien lisäksi tavaroiden jälleenkäsittelyä ja

myyntikuntoon laittoa, kertovat Vesa Yrjönen ja Kot-

kan kaupunkisuunnittelujohtaja, arkkitehti

Markku

Hannonen

. Ansaintalogiikka perustuukin osin sii-

hen, että tavara viipyy jonkin aikaa satama-alueella.

Satama ja puunjalostusteollisuus ovat edelleen

Kotkalle elintärkeitä. Täydentämään on tullut kulttuu-

ria ja kauppaa. Kantasataman alueen vapautuminen

satamatoiminnoista on mahdollistanut sen uudel-

leen käyttöä ja kehittämistä. Vuonna 2008 Kantasata-

maan valmistunut Merikeskus Vellamo on toiminut

veturina. Vuoden 2004 yleisen arkkitehtuurikilpai-

lun voittanut, professori

Ilmari Lahdelman

ehdotus

Hyöky

on tämän päivän vastine Huttusen kaupungin-

talolle. Vellamo keräsi avauduttuansa muutamassa

kuukaudessa 50 000 kävijää. Vellamo on hiukan kuin

Lahden Sibelius-talo. Toistaiseksi ruutuasemakaava-

alueen ulkopuolella ja sen vuoksi kaupunkirakentees-

ta hitusen irrallaan, odottamassa seuraavia kaupunki-

rakenteellisia ponnisteluja.

Outlet

Vellamo ja sitä täydentävä, yksityisin varoin toteutet-

tu Puuvenekeskus (Ilmari Lahdelma ja Rainer Mah-

lamäki, 2008) ovat olleet alkusysäys Kantasataman

jatkokehittämiselle. Pitkään puhuttiin Kulttuurisa-

tamasta. Pikku hiljaa mukaan konseptiin tuli enem-

män ja enemmän viihdettä, kertoo Markku Hanno-

nen, joka niihin aikoihin toimi Kotkan yleiskaava-

arkkitehtina. Arkkitehtitoimisto ALA teki

master pla-

nin

. Siinä käytettiin väljää tehokkuutta jamuutoinkin

suunnitelma oli joustava. Pian kuitenkin kävi ilmi, et-

tei kulttuuri- ja viihdepainotteisen konseptin taloutta

saada toimimaan. Joka tapauksessa alueen todettiin

kaipaavan sekalaista väliaikaista käyttöä, jotta kiin-

nostus rahoittajapiireissä saataisiin heräämään.

Käänne tapahtui, kun kuvioihin tuli hankekehittä-

jä, joka sitoutui koko alueen tulevaisuuden haltuun-

ottoon. Hankekehittäjä toi uutena asiana outlet-kau-

Osa tulevan Outlet-alueen kaavamääräyksistä.

Julkisivumateriaaliksi on määrätty puu.

Vesa Yrjönen näyttää kartalta tulevan Outlet-alueen sijainnin. Vesan kädestä itään

sijoittuu Tiutisen kaupunginosa, joka tuli kuuluisaksi merenrannalla sijaitsevan

omakotitalon majoituskiistasta. Kiista päättyi Vesa Yrjösen voittoon.

Kuvat: Lauri Jääskeläinen

Satama ja puunjalostusteollisuus ovat edelleen Kotkalle elintärkeitä.