20 / 76
20
Rakennettu Ympäristö 3/16
Sunila-liikkeessä, joka on tehnyt korvauksetonta ar-
vokasta rakennusperinnön keruu- ja tallennustyötä.
Korjaus- ja kunnostustyöt vauhdittuivat 2000-luvun
alussa kun Sunila otettiin mukaan valtakunnalliseen
lähiöprojektiin. Aluetta koskee uudehko suojeluase-
makaava.
Arkkitehtuurihistorian kannalta ongelmallisim-
miksi myös Sunilassa ovat osoittautuneet käyttöä
vaille jääneet, usein ”hienommat” tai sitten puhtaas-
ti liike- ja talousrakennukset. Esimerkkinä alueen
oma lämpökeskus ja huoltorakennus. Osa niistä on
jo purettu. Toiveikkuutta herättää sen sijaan Kanto-
la. Nimensä rakennus sai Sunilan ensimmäisen toi-
mitusjohtajan
Lauri Kannon
mukaan. Rakennuksen
sisätiloja restauroitiin 1990-luvulla arkkitehti
Tapa-
ni Mustosen
johdolla. Kaupunkisuunnittelujohtaja
Markku Hannonen on ollut mukana neuvottelemas-
sa vaihtokauppaa, jossa Kantola siirtyisi lopullisesti
Kotkan kaupungin omistukseen. Rakennukselle voi-
daan sen jälkeen lähteä ideoimaan sen arvon mu-
kaista käyttöä vaikkapa hiukan eksklusiiviseen ma-
joituskäyttöön.
Aallon majana tunnettu rakennus ei ole saanut
yhtä hellävaraista kohtelua. Alun perin saunan, pe-
sulan ja postin käsittävä rakennus myytiin yksityisel-
le yrittäjälle 1980-luvulla. Postisiipi purettiin ja raken-
nuksessa tehtiin epäonnistuneita muutoksia. Alue on
toiminut pariin eri otteeseen retkeilymajana, ja sen
interiööriä pilattiin. Kymmenisen vuotta sitten arkki-
tehtiopiskelijat tekivät ehdotuksia majan kehittämi-
seksi ja osittaiseksi rekonstruoinniksi.
Arkista ja tuloksellista aherrusta
Sekä rakennustarkastaja Yrjönen että kaupunkisuun-
nittelujohtaja Hannonen ovat yhtä mieltä siitä, että
yhteistyö Kotkassa sujuu kaavoituksen ja rakennus-
valvonnan kesken erinomaisesti. Mitään nokittelua
ei ole tarpeen harrastaa. Jos ongelmia on, niin lähin-
nä resurssipuolella. Kaava yksinään ei voi taata laa-
tua, toteaa Hannonen. Jos toteuttajalta puuttuu tah-
totila ja sen lisäksi osaamisessakin on toivomisen va-
raa, ei mikään kaava pysty asiaa täysin pelastamaan.
Avuksi tarvitaan silloin esimerkiksi julkisivutoimi-
kuntaa, jollainen Kotkasta löytyy. Arkkitehtuurin laa-
dusta pidetään kiinni, vaikka toisinaan on Yrjösen
mielestä vaikea vaatia, kun rakentaakin pitäisi.
Viikoittain kokoonnutaan ryhmässä, jossa hank-
keista riippuen on mukana rakennusvalvonnasta Yr-
jösen lisäksi tarkastusinsinööri
KimmoKovanen
, tar-
kastusarkkitehti
Juha Vulkko
, LVI-tarkastusinsinööri
Arto Karhunen
, tarkastusrakennusmestari
Johan-
na Kontusalmi
sekä edustajat kaavoituksesta ja pe-
lastustoimesta. Uudet hakemukset käydään yhdessä
läpi, katsotaan millaisia täydennyksiä ja mahdollisia
lausuntoja tarvitaan ja samalla todetaan ne hakemuk-
set, jotka ovat päätöskypsiä. Toistaiseksi toimitaan
papereiden avulla, mutta syksyllä on määrä aloittaa
sähköinen lupien vastaanotto yhdessä Pyhtään, Ha-
minan, Miehikkälän ja Virolahden kanssa. Raken-
nusvalvontaviranomaisena toimii ympäristölauta-
kunta, joka hoitaa myös Pyhtään ympäristöpuolen
asioita. Delegointiraja on perinteinen ja noudattaa
vanhaa väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden ra-
Veneet ja tehtaan piiput – mitä luontevin ja
edelleen toimiva kotkalainen symbioosi.
Ns. Norjan sahan sivukäytävällisistä työväen
kasarmeista on säilynyt kaksi.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen
Sunila otettiin mukaan valtakunnalliseen lähiöprojektiin.