Rakennettu Ympäristö 3/2016

Rakennettu Ympäristö 3/16

symbioosissa, osa on ihmiselle harmittomia, mutta

osa aiheuttaa erilaisia oireita kuten hengenahdistusta,

väsymystä, tulehduksia ja päänsärkyä. Uusin hypotee-

si liittyykin sisätilan mikrobien monimuotoisuuden

järkkymiseen niin, että bakteerit katoavat ja tilan ot-

taa haltuunsa muutama ihmiselle haitallisia myrkkyjä

tuottava homelaji, ja ihmiset alkavat oirehtia. Mahdol-

lisia syitä tasapainotilan häiriintymiseen on löydetty

useita ja keinoja sen palauttamiseen etsitään mm.

luonnonmukaisemmista rakennusmateriaaleista ku-

ten savipinnoitteista, olkipaalieristeistä ja puuraken-

teista. Aalto-yliopistoon rakennetun savipinnoitetun

toimistohuoneen sisäilma-analyysissä todettiin, että

se ei sisällä ollenkaan myrkyllisiä toksiinipisaroita.

Uusimmat tutkimustulokset ovat kyseenalais-

tamassa myös steriilin ympäristön terveellisyyden,

koska siinä selviävien bakteerien aineenvaihdunta-

tuotteet ovat usein ihmiselle myrkyllisiä. Lisäksi anti-

bakteeristen pesuaineiden tehoaineet voivat aiheut-

taa oireita.

Eri materiaalein rakennettujen tilojen ja

niissä käytettyjen pesuaineiden tuottaman huoneil-

man mikrobikoostumuksen vertailu onkin sisäilma-

tutkimuksen uusin näkökulma.

Fokus kosteudesta kuivuuteen

Lapset ovat hälyttävä indikaattori. Esimerkiksi au-

toimmuunisairauksiin sairastuneiden lasten määrä

on 1990-luvulta lähtien moninkertaistunut. Tutki-

musprofessori Salkinoja-Salonen arvelee syyn johtu-

van siitä, että Suomessa lapset elävät hyvin steriilissä,

mikrobiköyhässä ympäristössä. Koska mikrobivuo-

rovaikutus on yksipuolista, kehon immuunikoneisto

ei kehitymonipuoliseksi. Näin uusienmikrobien tok-

siinit voivat laukaista yleistyneitä autoimmuunisai-

rauksia yhä nuorempana.

Euroopassa tähän asti suurimmassa tutkimukses-

sa vertailtiin suomalaisten, hollantilaisten ja espanja-

laisten koulujen kosteus- ja homevaurioita koululais-

ten terveyteen (EU-HITEA-hanke). Suomalaisilla lap-

silla todettiin enemmän astmaa kuin hollantilaisissa

ja espanjalaisissa kouluissa, vaikka suomalaiskouluis-

sa oli vähemmän kosteusvaurioita, homeita tai muita

mikrobeja. Vaikka suomalaiskouluissa oli vähemmän

hometta, niissä kuitenkin valitettiin enemmän ”ho-

meen hajusta” kuin vertailumaiden kouluissa.

Mistä erot sitten voisivat johtua, jos Suomessa tut-

kitut koulurakennukset olivat teknisesti hyvässä kun-

nossa? Salkinoja-Salosen mukaan suomalaisten ra-

kennusten sisäilmaongelmien tuottajiksi on tunnis-

tettu seuraavia syitä (tiivistelmä kirjoittajan)

• Kouluissa ja julkisissa rakennuksissa sisäilma on

kuivaa ja talvella ilman suhteellinen kosteus on

Kriteeripyramidi terveelliselle, taloudelliselle ja kestävälle rakentamiselle

– samat kriteerit toimivat materiaalien valinnasta aluesuunnitteluun.