Rakennettu Ympäristö 3/2016

Rakennettu Ympäristö 3/16

vieläkin alhaisempi. Sisäilman ongelmamikrobit

ovat valikoituneet selviytymään kuivissa oloissa

ja tuottavat aineenvaihduntatuotteina toksiine-

ja sisältäviä pisaroita, joille tilassa oleskelevat ih-

miset altistuvat.

• Yleisesti käytetään desinfioivia puhdistusainei-

ta, jotka yksipuolistavat hengitysilmassa olevan

pölyn mikrobit, koska jättävät eloon vain sit-

keimmät.

• Julkisten tilojen pintoina suositaanmuovipohjai-

sia materiaaleja: mattoja, maaleja, lakkoja jne.,

joiden pinnoille valikoituu ja tarttuu erityisesti

kuivissa oloissa selviäviä ongelmamikrobeja.

• Julkisissa tiloissa ja kouluissa sekä yhä useam-

min myös asunnoissa on koneellinen ilman-

vaihto. Koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa tur-

bulenssia, joka lennättää mikrobien tuottamat

toksiinipisarat ilmaan ja siitä keuhkoihin.

• Kipsilevyn tuotantoprosessissa sen pintaan jää

elämään myrkyllinen bakteerikanta, mm. kaik-

kein pahin sisäilmahome Penicillium Expan-

cum, joka lähtee kasvamaan sopivissa, huonosti

tuulettuvissa olosuhteissa. Kipsilevy on yleisesti

käytetty sisäseinämateriaali.

• Sulfaatteja pelkistävät bakteerit (SRB) tuottavat

vähähappisissa tiloissa rakennusmateriaaleista

kuten kipsi ja betoni rikkivetyä matalina pitoi-

suuksina. Vähähappisuutta syntyy, kun pintoja

peitetään muovilla. Rikkivetypitoisuus voidaan

kokea homeen tai tunkkaisuuden hajuna tilassa,

jossa homevauriota ei ole. Vaikka rikkivety toi-

mii ihmisten hermosolujen omana neurotrans-

mitterinä eli ohjaa niiden toimintaa, rakennus-

materiaalien hengitysilmaan tuottama rikkivety

on ongelma, koska se imeytyy tehokkaasti keuh-

koista verenkiertoon ja häiriköi hermosolujen

oman rikkivedyn toimintaa. Siksi pitkä ja tois-

tuva oleskelu jo niinkin pieniä kuin alle 3 ppb:n

(tilavuuden miljardisosan) rikkivetypitoisuuksia

sisältävässä huoneilmassa voi aiheuttaa oireita.

• Mirkobit tuottavat ureaformaldehydiä sisältävis-

tä eristeaineista typpioksidia, NO, joka häiritsee

luontaisen immuunijärjestelmämme soluja.

Kysymys terveellisestä huoneilmasta laajenee raken-

teiden kosteusvaurioista rakennusmateriaaleissa eri

olosuhteissa tapahtuvan mikrobitoiminnan analyy-

siksi, puhtauskäsityksen uudelleen arvioimiseksi ja

koneellisen ilmastoinnin toksiinipisaroiden levittä-

järoolin selvittämiseksi.

Talous on hyvä renki mutta huono isäntä!

Miten eri rakennusmateriaalit vaikuttavat ihmisten

mielialaan ja keskittymiskykyyn siellä, missäme asum-

me, opiskelemme, työskentelemme, harrastamme eli

elämme elämämme? – Voiko tärkeämpää kysymystä

olla! Kun tunnistetaan kokonaisuus jossa ihminen elää

ja tutkitaan oikeita muuttujia, laadullinen tutkimus

tuottaa myös taloudellisesti mielekkäimmän vaihto-

ehdon. Lastemme terveydestä päätetään joka päivä!

■

Diplomi-insinööri

Mariitta Vuorenpää

Kirjoittaja on yhdyskuntien tulevaisuuden

ennakointiin erikoistunut DI ja vapaa

kommentaattori.

Lähteet:

1 Clay Office Art Project and Case Study, Aalto University,

Aalto ARTS, Pia Lindman, Scott Andrew Elliott, Saara

Hannula 2016 + Clay walls modifed airborn microbial

fall-out in an office space; Results of microbial sampling

in Clay Office, Pia Lindman and Mirja Salkinoja-Salonen,

Helsinki University, Dept Food & Environmental Science

2 Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan osasto,

sisäympäristötekniikan professori Heidi Salonen

3 Mirja Salkinoja-Salosen esitelmä Building for Breathing

Living+ tilaisuudessa 17.8.2016 Aalto-yliopistossa.

Esitelmiä löytyy Helsingin yliopiston tutkimusportaalista:

> Tietoa tutkimuksesta > tutkijat > Mirja Salkinoja-

Salonen > Aktiviteetit

4 Occurrence of moisture problems in schools in three

countries from different climatic regions of Europe based on

questionnaires and building inspections – the HITEA study

• Yhteenveto

M. Vuorenpää 2016