5 / 76
Rakennettu Ympäristö 3/16
5
Pääkirjoitus
Kuva: Risto Oksanen
Kosteudenhallinta
ratkaisee
ta lähdetty pallottelemaan ja sysäämään toissijaisille
tahoille. Liian usein on voimavaroja kohdistettu ky-
symyksiin, joiden merkitys turvallisuuden ja terveel-
lisyyden kannalta on marginaalinen.
Rakennusalan eri järjestöillä ja opetuslaitoksilla
on myös ollut edessä uuden oppimisen paikka. Si-
nänsä siinä ei ole mitään kummallista. Teknologiat
muuttuvat ja uusia materiaaleja kehitetään. Yleises-
sä tietoisuudessa on rakentamisen vikasietoisuuden
heikentyminen, mikä edellyttää entistä tarkempaa
työnjälkeä työmaalla. Muutokseen tulee pystyä rea-
goimaan, ja osin näin on tapahtunutkin. Sääsuojat
ovat yleistyneet eikä niiden hyödyllisyyttä enää juu-
rikaan tarvitse perustella.
Enää ei myöskään epäillä ilmastonmuutoksen
huomioon ottamisen tärkeyttä. Samalla kun raken-
tamisen hiilijalanjäljen pienentäminen on keskeisiä
keinoja maapallon keskilämpötilan nousun hillitse-
miseksi, tulee aikaansaada kestävää rakennuskan-
taa. Tutkimusta ja kokeiluja tullaan tarvitsemaan,
ennen kuin lopullinen viisaus lähes nollaenergiara-
kennuksista yhdistettynä terveelliseen sisäilmaan on
muuttunut normirakentamiseksi.
4.9.2016
LAURI JÄÄSKELÄINEN
R
akennusten kosteusongelmat osataan peri-
aatteessa ratkaista. Uudiskohteissa on eniten
keskusteltu energiamääräysten tiukentumi-
sesta ja sen tuomasta lisävaikeuskertoimes-
ta. Totta onkin, että yksipuolinen huomion kiinnit-
täminen E-lukuun on paikoin jättänyt varjoon muut
vähintään yhtä tärkeät rakentamisen osa-alueet. Ra-
kennus tulee nähdä kokonaisuutena, jossa yhden-
kin muuttujan manipulointi voi tuottaa yllättäviä
vaikutuksia toisaalla. Korjausrakentamisessa sama
pätee potenssiin korotettuna. Radikaali puuttumi-
nen rakennuksen luontaiseen toimintaan ja omi-
naispiirteisiin on suistanut monen käyttökelpoisen
rakennuksen loputtomaan korjauskierteeseen.
Myös julkisen rakennusvalvonnan piirissä on ol-
lut pakko pysähtyä. Millä osa-alueella pystyy raken-
nusvalvonta niukoilla voimavaroillansa tuomaan
eniten lisäarvoa teknisesti yhä monimutkaisemmak-
si muuttuneeseen rakentamiseen?
Vastausta on lähdetty hakemaan siitä peruskuvi-
osta, joka rakentamista ja sen toteutusta määrittää.
Kun kerran lainsäätäjäkin – ja aivan perustellusti –
on asettanut perusvastuun rakennushankkeeseen
ryhtyvälle, tulee sen myös näkyä hankkeen alkumet-
reistä lähtien. Liian usein on vastuuta onnistumises-