51 / 76
Rakennettu Ympäristö 3/16
51
pienet lasikatolliset terassit voidaan yleisesti raken-
taa toimenpideilmoituksella, keskikoon terassit toi-
menpideluvalla, ja hyvin suuret terassit rakennus-
luvalla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Helsingin
kaupungin uusi terassien ja parvekkeiden lasitusoh-
je
(http://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Parvekela-situs.pdf ).
Suosituksemme on, että uudisrakentamisessa toi-
menpideilmoituksen piiriin kuuluisivat maksimis-
saan 10 m
2
:n lasikatolliset rivitaloterassit ja alle 15
m
2
:n lasikatolliset omakotiterassit. Toimenpidelu-
pamenettelyllä voitaisiin mielestämme tehdä 10–20
m
2
:n lasikatolliset rivitaloterassit ja 15–25 m
2
:n oma-
kotiterassit. Näitä suuremmat kohteet voitaisiin suo-
rittaa rakennuslupamenettelyllä. Olemassa olevilla
terasseilla lasituksien lisääminen tulisi olla mahdol-
lista tehdä toimenpideilmoituksella (terassin lasitta-
minen ei muuta terassin ulkotilan luonnetta).
Haastattelun tuloksissa oli havaittavissa, että oh-
jeistus parvekkeiden rakennusoikeuteen kuulumises-
ta vaihteli kuntakohtaisesti, vaikka asiasta on olemas-
sa ympäristöministeriön ohjeistus.
Ympäristöopas
72
määrittelee yksiselitteisesti, että ”parveketta ei lueta
kerrosalaan”. Lisäksi ohjeessa mainitaan, että ”parve-
ke voidaan suojata avattavilla rakenteilla, esimerkik-
si liukulaseilla, jos lasitus ei ole ulkoseinän omainen”.
Avautuvuutta arvioitaessa
Ympäristöopas
käyttää ra-
jana 30 %:n sääntöä, eli ”vähintään 30 % parvekkeen
pystysuorasta, ulkoilmaan rajoittuvasta osasta tulee
olla avattavissa”.
Viisi asiaa nousi esiin
Ohjeistuksessa on viisi huomionarvoista kohtaa:
1) Ympäristöopas ohjeistaa yksiselitteisesti,
että parveketta ei lasketa kerrosalaan
2) parveke voidaan aina lasittaa, jos lasitus
ei ole ulkoseinän omainen
3) ohjeessa oleva 30 %:n sääntö koskee vain
lasituksen avautuvuutta
4) prosenttiosuuteen lasketaan mukaan vain
ns. kylmät, ulkoilmaan rajoittuvat seinät
5) lasituksen ei tarvitse avautua kokonaan yhdellä
aukaisulla, vaan riittää että aukosta 30 % on
mahdollista avata. Tätä ohjeistusta olisi hyvä
noudattaa myös terassien kohdalla.
Kyselyyn vastanneet olivat sitämieltä, että palo-osas-
toinnin tarve tulee arvioida aina terassien lasittami-
sen yhteydessä. Tästä toimenpiteestä tekee vaativan
se, että rakentamismääräyksissä ei ole vaatimuksia
parvekkeiden osastoinnille (määräys koskee vain
parvekkeen kantavia rakenteita). Tutkimukset osoit-
tavat, että parvekkeen tai terassin lasittaminen ei ai-
nakaan heikennä tilan paloturvallisuutta.
Tutkimukset myös osoittavat, että lasitetulla par-
vekkeella palo-osastoinnin tehtävä on vain varmis-
taa, että palo ohjautuu haluttuun suuntaan eli ra-
kennuksesta poispäin. Tähän riittää EI15 palo-osas-
tointi, joka on jo tällä hetkellä hyvin yleinen käytäntö
uudisrakentamisessa. Nykyisistä parvekkeista suu-
rin osa (lähes 500 000 parveketta) on lasitettu ilman
palo-osastointia. Nämä parvekkeet ovat jo itsessään
vähentäneet parvekepalojen leviämistä naapuriosas-
toon
(http://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/tutki-mus-ja-viestinta/parvekepalojen-ja-lasituksien-valil-
la-ei-yhteytta/).
Yleisimmin vaaditut lupa-asiakirjat ovat pääpii-
rustukset, julkisivupiirustukset ja leikkaukset. Lisäk-
si vaaditaan satunnaisesti myös muita asiakirjoja. Lu-
pateknisissä asioissa positiivisena uudistuksena alal-
la nähdään sähköinen lupamenettely (https://www.
lupapiste.fi/). Kaikkia kuntia suositellaan siirtymään
sähköiseen lupamenettelyyn.
■
Diplomi-insinööri
Kimmo Hilliaho
.
Tohtorikoulutettava. Tampereen
teknillinen yliopisto.
Kuva: Lumon