58
Rakennettu Ympäristö 1/16
kaupungin talouskasvusta ja muistuttaa, ettei kas-
vu edellytä lisää maata vaan lisää kerroksia. Vie-
lä 1960- ja 1970-luvuilla kaupungin keskustassa oli
laajoja parkkipaikka-alueita, jotka nyt on rakennet-
tu puistoiksi ja asunnoiksi. Pohjois-amerikkalaiseen
tapaan keskusta oli tuolloin alempien tuloluokkien
asuinaluetta.
Bedford kertoo asukastiheyden houkuttelevan
jo pääkonttoreita takaisin ydinkeskustaan eli sinne,
missä on koulutettua työvoimaa.
Esimerkkinä autoiluun kohdistuvasta asenne-
muutoksesta hän mainitsee hiljattain valmistuneen
40-kerroksisen asuintalon, jonka asukkaille ei raken-
nettu yhtään autopaikkaa. Kaikki asunnot myytiin
kahdessa viikossa. Joukkoliikenteen kehittämiseksi
Torontoon rakennetaan parhaillaan 19 kilometriä ja
25 asemaa kattavaa raideliikenneverkostoa.
Maahanmuuton pitkästä historiasta kertovat To-
ronton kaupungin uusille kanadalaisille tarkoitetut
erittäin kattavat verkkosivut. Siellä selvitetäänmuun
muassa Kanadan pankkijärjestelmää, kerrotaan eri-
laisten asumismuotojen kustannuksista, vuokralai-
sen oikeuksista, koulutusmahdollisuuksista ja neu-
votaan mitä tehdä luteille. Ohjeet on jaoteltu ennen
ja jälkeen saapumista tutustuttaviksi.
Urbaania rantaelämää
Torontolle ja Helsingille on yhteistä myös teollisuus-
alueiden käyttötarkoitusmuutokset. Kenties tunne-
tuin niistä on Torontossa 1830-luvulta peräisin ole-
va panimoalue, jonka punatiilisessä ympäristössä on
nyt esiintymistiloja, ravintoloita ja pieniä erikoisliik-
keitä.
Sekä Toronto että Helsinki sijaitsevat veden ää-
rellä. Merellisen ympäristön hyödyntämisessä Hel-
sinki on kuitenkin valovuosia verrokkiaan edellä.
Torontossa vierailija voi viettää viikkoja ymmärtä-
mättä olevansa valtavan Ontario-järven rannalla.
Ranta-alue on nimittäin eristetty keskustasta pila-
reiden päälle rakennetulla 16-kaistaisella Gardiner
Expressway -ohitustiellä. Tämän Pohjois-Amerikan
vilkkaimmin liikennöidyn moottoritien siirtämises-
tä käydään nyt aktiivista keskustelua.
Torontossa oivallettiin vasta 2000-luvulla, että
rantaahan voisi hyödyntää muuhunkin kuin teol-
lisuuteen ja lentokentäksi. Ranta-alueen kehittä-
misestä vuonna 2006 järjestetyn kansainvälisen
arkkitehtikilpailun jälkeen noin 3,5 kilomet-
rin ranta-alueelle on nyt rakennettu pilvenpiir-
täjiä, puistoa, keinohiekkaranta Sugar Beach ja
muita vapaa-ajan toimintoja kanootti- ja kajakki
satamineen. Olennaista on myös konkreettis-
ten kulkuyhteyksien luominen keskustan ja
Waterfrontin välille.
Miljoonakaupungin rannalla on urbaani tunnelma. Sugar Beach sai
nimensä viereiseltä sokerinjalostamolta Redpath Sugarilta.
Uutta ja vanhaa.
Kuvat: Katri Isotalo
