Table of Contents Table of Contents
Previous Page  31 / 44 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 31 / 44 Next Page
Page Background

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

|

3 1

mukaiset kosteudenhallinnanmenettelytavat rakennushankkeen

osapuolille rakennushankkeen eri vaiheissa.

PINTTYNEITÄ ASENTEITA

Tarkastusinsinööri

Aimo Nousiainen

on ollut kehittämässä esi-

merkiksi Helsingin rakennusvalvonnan omaa ohjetta rakennus-

hankkeen kosteudenhallintaan, sekä kosteudenhallinnan ohjeis-

tuksia ja menettelyjä yhdessä suurimpien kaupunkien rakennus-

valvontojen (Topten) ja muiden toimijoiden, kuten RT, Rakli, RA-

LA ja YM, kanssa. Nousiainen toimii puheenjohtajana kosteus-

työryhmässä, jonka tuotoksena on syntynyt ohjekortti kosteu-

denhallintaselvityksen merkityksestä ja sisällöstä.

Hän arvioi kosteusasetuksen voimaan tulon ryhdittäneen kentäl-

lä suhtautumista kosteudenhallintaan, koska asetus on velvoittava.

– Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan kuitenkin paljon. Menee vie-

lä vuosia, ennen kuin asetuksen mukaisesta kosteudenhallinta-

käytänteistä tulee rutiinikäytäntöä. On edelleenkin tahoja, joiden

kanssa painitaan vanhojen pinttyneiden asenteiden ja ajatusten

kanssa. Se vaatii meiltäkin huomattavasti enemmän sitkeyttä ja

panostusta neuvontatyöhön, hän arvioi.

PARANNETTAVAA ALKUPÄÄSSÄ

Parannettavaa on Nousiaisenmukaan varsinkin hankkeen alku-

päässä. Kosteudenhallintakoordinaattoria ei kiinnitetä riittävän

aikaisin hankkeeseen ja kosteudenhallintaselvityksen sisältöä ei

ymmärretä, eikä sitä laadita ajoissa.

Isoin haaste on Nousiaisen mielestä päästä irti vanhakantai-

sesta ajattelusta.

– Etenkin hankkeeseen ryhtyviltä tahoilta puuttuu rohkeut-

ta ottaa huolehtimisvelvollisuutensa puitteissa ohjakset käsiin-

sä. Heti alkuunsa hankkeelle tulee asettaa selkeät ja konkreetti-

set kosteudenhallinnan vaatimukset. Kosteudenhallintaselvitys

-asiakirjalla voi hankkeeseen ryhtyvä sitouttaa kaikki osapuolet

noudattamaan vaatimuksiaan, kun se liitetään tarjouspyyntö- ja

sopimusasiakirjoihin.

ERILAISIA KOULUKUNTIA

Uusissa hankkeissa ollaan Nousiaisen mukaan pikku hiljaa ot-

tamassa Kuivaketju10-toimintamallia käyttöön, vaikka edelleen

on koulukuntia puolesta ja vastaan. Sinällään ideologia on Nou-

siaisen mielestä selvä, kunhan sen elementtejä ja työkaluja osat-

taisiin alkaa oikein ymmärtää ja käyttää.

– Toivottavasti kenttä antaa riittävästi palautetta Ralan suun-

taan, ja toivottavasti heillä riittää resursseja myös järjestelmän

kehitystyöhön, hän toteaa.

Nousiainen on ollut kommentoimassa myös RIL 250 -uusimis-

työssä kosteudenhallintaa käsitteleviä lukuja. Päivitetyn ohjeen

(RIL 250–2018) pitäisi ilmestyä vielä vuoden 2018 aikana.

KAHTALAISIA KOKEMUKSIA

Kymmenen suurinta kaupunkia sitoutuivat jo pari vuotta sitten

edistämään Kuivaketju10 -toimintamallin käyttöönottoa laajasti.

KOSTEUDENHALLINTA VAIHE VAIHEELTA

1. Hankkeeseen ryhtyvä hankkii kosteuden-

hallintakoordinaattorin ja laatii hänen kans-

saan kosteudenhallintaselvityksen*). Koor-

dinaattori varmistaa, että prosessi etenee

Kuivaketju10 -toimintamallin mukaisesti. Se

tarkoittaa käytännössä myös raportointia ra-

kennushankkeen eri vaiheissa RALAn säh-

köiseen järjestelmään.

2. Kun tilataan suunnittelijalta tai urakoitsijal-

ta työtä, edellytetään heidän noudattavan

Kuivaketju10 -menettelyä tai kosteudenhal-

lintaselvitystä.

3. Suunnittelijan kanssa käydään läpi alustava

riskilista Kuivaketju10:n mukaan. Muut mah-

dolliset riskit lisätään hankekohtaiseen riski-

listaan. Riskikohdat on ratkaistava jo suun-

nitelmissa.

4. Myös työmaan vastuuhenkilöiden kanssa

käydään läpi mahdolliset riskikohdat suunni-

telmissa ja toteutuksessa. Tärkeintä on var-

mistaa rakennustarvikkeiden suojaus kos-

teudelta, rakenteiden kuivuminen ennen pin-

noitusta ja se, että materiaalit eivät reagoi

keskenään. Materiaalituoteperheiden käyt-

töä suositellaan.

5. Jos joku riskeistä toteutuu, esimerkiksi

rakennustarvikkeita kastuu, on varmistetta-

va voiko niitä asentaa edes kuivatuksen jäl-

keen.

6. Myös käyttöönoton aikaiset riskit tulee

miettiä. Ensimmäinen asia, joka pitää selvit-

tää on ilmanvaihdon suunnitelmanmukaisen

toimivuuden varmistaminen ja ylläpito.

7. Kosteudenhallinnan toteutuksen onnistu-

minen on todennettava ja dokumentoitava

kaikissa rakentamisen vaiheissa.

*) Isojen kaupunkien rakennusvalvontojen

TOPTEN-ohjeen mukaan lupahakemuksen

yhteydessä esitettävän kosteudenhallinta-

selvityksen sisällöksi riittää, jos rakennus-

hankkeeseen ryhtyvä toteaa käyttävänsä

Kuivaketju10 -toimintamallia ja kosteuden-

hallintakoordinaattori on nimetty.

Kun käytetään Kuivaketju10 -toimintamallia,

ei tarvita laajempaa kosteudenhallintaselvi-

tystä ja toisinpäin, jos käytetään muuta me-

nettelyä, toimintamallin pitäisi olla Kuivaket-

ju10:n tasolla. Vastaavasti kosteudenhallin-

takoordinaattorin tehtävien pitäisi olla vähin-

tään Kuivaketju10 -toimintamallin tasoisia.

Lähde: Haastattelu, Pasi Timo