

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
|
3 1
mukaiset kosteudenhallinnanmenettelytavat rakennushankkeen
osapuolille rakennushankkeen eri vaiheissa.
PINTTYNEITÄ ASENTEITA
Tarkastusinsinööri
Aimo Nousiainen
on ollut kehittämässä esi-
merkiksi Helsingin rakennusvalvonnan omaa ohjetta rakennus-
hankkeen kosteudenhallintaan, sekä kosteudenhallinnan ohjeis-
tuksia ja menettelyjä yhdessä suurimpien kaupunkien rakennus-
valvontojen (Topten) ja muiden toimijoiden, kuten RT, Rakli, RA-
LA ja YM, kanssa. Nousiainen toimii puheenjohtajana kosteus-
työryhmässä, jonka tuotoksena on syntynyt ohjekortti kosteu-
denhallintaselvityksen merkityksestä ja sisällöstä.
Hän arvioi kosteusasetuksen voimaan tulon ryhdittäneen kentäl-
lä suhtautumista kosteudenhallintaan, koska asetus on velvoittava.
– Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan kuitenkin paljon. Menee vie-
lä vuosia, ennen kuin asetuksen mukaisesta kosteudenhallinta-
käytänteistä tulee rutiinikäytäntöä. On edelleenkin tahoja, joiden
kanssa painitaan vanhojen pinttyneiden asenteiden ja ajatusten
kanssa. Se vaatii meiltäkin huomattavasti enemmän sitkeyttä ja
panostusta neuvontatyöhön, hän arvioi.
PARANNETTAVAA ALKUPÄÄSSÄ
Parannettavaa on Nousiaisenmukaan varsinkin hankkeen alku-
päässä. Kosteudenhallintakoordinaattoria ei kiinnitetä riittävän
aikaisin hankkeeseen ja kosteudenhallintaselvityksen sisältöä ei
ymmärretä, eikä sitä laadita ajoissa.
Isoin haaste on Nousiaisen mielestä päästä irti vanhakantai-
sesta ajattelusta.
– Etenkin hankkeeseen ryhtyviltä tahoilta puuttuu rohkeut-
ta ottaa huolehtimisvelvollisuutensa puitteissa ohjakset käsiin-
sä. Heti alkuunsa hankkeelle tulee asettaa selkeät ja konkreetti-
set kosteudenhallinnan vaatimukset. Kosteudenhallintaselvitys
-asiakirjalla voi hankkeeseen ryhtyvä sitouttaa kaikki osapuolet
noudattamaan vaatimuksiaan, kun se liitetään tarjouspyyntö- ja
sopimusasiakirjoihin.
ERILAISIA KOULUKUNTIA
Uusissa hankkeissa ollaan Nousiaisen mukaan pikku hiljaa ot-
tamassa Kuivaketju10-toimintamallia käyttöön, vaikka edelleen
on koulukuntia puolesta ja vastaan. Sinällään ideologia on Nou-
siaisen mielestä selvä, kunhan sen elementtejä ja työkaluja osat-
taisiin alkaa oikein ymmärtää ja käyttää.
– Toivottavasti kenttä antaa riittävästi palautetta Ralan suun-
taan, ja toivottavasti heillä riittää resursseja myös järjestelmän
kehitystyöhön, hän toteaa.
Nousiainen on ollut kommentoimassa myös RIL 250 -uusimis-
työssä kosteudenhallintaa käsitteleviä lukuja. Päivitetyn ohjeen
(RIL 250–2018) pitäisi ilmestyä vielä vuoden 2018 aikana.
KAHTALAISIA KOKEMUKSIA
Kymmenen suurinta kaupunkia sitoutuivat jo pari vuotta sitten
edistämään Kuivaketju10 -toimintamallin käyttöönottoa laajasti.
KOSTEUDENHALLINTA VAIHE VAIHEELTA
1. Hankkeeseen ryhtyvä hankkii kosteuden-
hallintakoordinaattorin ja laatii hänen kans-
saan kosteudenhallintaselvityksen*). Koor-
dinaattori varmistaa, että prosessi etenee
Kuivaketju10 -toimintamallin mukaisesti. Se
tarkoittaa käytännössä myös raportointia ra-
kennushankkeen eri vaiheissa RALAn säh-
köiseen järjestelmään.
2. Kun tilataan suunnittelijalta tai urakoitsijal-
ta työtä, edellytetään heidän noudattavan
Kuivaketju10 -menettelyä tai kosteudenhal-
lintaselvitystä.
3. Suunnittelijan kanssa käydään läpi alustava
riskilista Kuivaketju10:n mukaan. Muut mah-
dolliset riskit lisätään hankekohtaiseen riski-
listaan. Riskikohdat on ratkaistava jo suun-
nitelmissa.
4. Myös työmaan vastuuhenkilöiden kanssa
käydään läpi mahdolliset riskikohdat suunni-
telmissa ja toteutuksessa. Tärkeintä on var-
mistaa rakennustarvikkeiden suojaus kos-
teudelta, rakenteiden kuivuminen ennen pin-
noitusta ja se, että materiaalit eivät reagoi
keskenään. Materiaalituoteperheiden käyt-
töä suositellaan.
5. Jos joku riskeistä toteutuu, esimerkiksi
rakennustarvikkeita kastuu, on varmistetta-
va voiko niitä asentaa edes kuivatuksen jäl-
keen.
6. Myös käyttöönoton aikaiset riskit tulee
miettiä. Ensimmäinen asia, joka pitää selvit-
tää on ilmanvaihdon suunnitelmanmukaisen
toimivuuden varmistaminen ja ylläpito.
7. Kosteudenhallinnan toteutuksen onnistu-
minen on todennettava ja dokumentoitava
kaikissa rakentamisen vaiheissa.
*) Isojen kaupunkien rakennusvalvontojen
TOPTEN-ohjeen mukaan lupahakemuksen
yhteydessä esitettävän kosteudenhallinta-
selvityksen sisällöksi riittää, jos rakennus-
hankkeeseen ryhtyvä toteaa käyttävänsä
Kuivaketju10 -toimintamallia ja kosteuden-
hallintakoordinaattori on nimetty.
Kun käytetään Kuivaketju10 -toimintamallia,
ei tarvita laajempaa kosteudenhallintaselvi-
tystä ja toisinpäin, jos käytetään muuta me-
nettelyä, toimintamallin pitäisi olla Kuivaket-
ju10:n tasolla. Vastaavasti kosteudenhallin-
takoordinaattorin tehtävien pitäisi olla vähin-
tään Kuivaketju10 -toimintamallin tasoisia.
Lähde: Haastattelu, Pasi Timo