28 / 44
2 8
| KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
Reykjavíkissa sijaitseva Pohjolan talo
valmistui yhteispohjoismaisena raken-
nushankkeena, jonka rakennuskustan-
nukset jaettiin kaikkien Pohjoismaiden
kesken. Myös rakennustyöhön palkattiin
urakoitsijoita kustakin maasta. Suoma-
laiset muurarit laatoittivat talon yläosan,
tanskalaiset muurasivat ulkoseinien tii-
livuorauksen ja muilta osin rakennus-
työn tekivät islantilaiset.
Rakennus sijaitsee Islannin yliopiston
päärakennuksen läheisyydessä luonnon
ympäröimänä, erillään Reykjavíkin kes-
kustasta.
Alvar Aaltoa
pyydettiin talon
suunnittelijaksi, kun Pohjoismaiden hal-
litukset päättivät 1960-luvun alussa Poh-
jolan talo -hankkeesta.
Vuonna 1963 Aalto matkusti Islan-
tiin ja tutustui Islannin yliopistolta saa-
tuun tonttiin, joka oli hanhien suosimaa
tasaista ja mättäistä kosteikkoa. Etääl-
lä horisontissa hahmottui taivas ja me-
ri, tuntureita sekä Reykjavíkin eteläiset
asuinalueet.
LUONTO TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA
Pohjolan talon korotettu katto muodos-
tuu holvimaiseksi kruunuksi, joka on
päällystetty tummansinisin laatoin. Jul-
kisivuissa on valkoinen tiilivuoraus. Ta-
lon arkkitehtuurin tuli Aallon mukaan
kuvastaa Islannin luontoa.
Katon sininen holvi muistuttaa ho-
risontissa siintävää tunturijonoa. Ra-
kennuksen sinivalkoinen värimaailma
kuvastaa taivasta ja merta. Aallolle oli
tärkeää jatkaa alueella olevaa vesiaihet-
ta lammeksi talon edustalle. Ajatteliko
hän Töölönlahden ääreen samaan aikaan
suunnittelemaansa Finlandia-taloa?
Aallon arkkitehtuurille on ylipäätään
tunnusomaista luonnon ja rakennuksen
yhteensovittaminen sisätilojamyöden. Se
liittyy hänen varhaiseen 1930-luvulla al-
kaneeseen funktionalismiin.
Pohjolan talon yhteyttä Aallon jul-
kisiin rakennuksiin taas korostaa hä-
nen Arabian tehtaalla valmistettavak-
si suunnittelemansa koboltinsiniset ke-
ramiikkasauvat. Niillä hän on 1960-lu-
vulta alkaen korostanut rakennustensa
tärkeimpiä sisätiloja. Pohjolan talossa
siniset sauvat korostavat rakennuksen
tärkeiden tilojen, kirjaston ja salin ka-
ton holvia ulkoapäin.
KIRJASTO ON TALON SYDÄN
Pohjoismainen kirjasto onkin Pohjolan
talon sydän liittyen olennaisesti Aallon
muihin kirjastoihin aina Viipurin kir-
jastosta (1934–35) alkaen. Kirjastoissaan
Aalto korosti yhtäältä koko hänen arkki-
tehtuuriaan hallitsevaa valonmerkitystä
ja toisaalta tilojen harmonista ja toimin-
nallista muotoa.
Pohjolan talon kirjaston särmikkäissä
kattoikkunoissa on yhtäläisyyksiä Aka-
teemisen kirjakaupan vastaaviin. Tila-
järjestelyjen puolesta tunnusomaista on
niin sanottu ”kirjastokuoppa”, joka on
lattiatasoa alempana ja antaa mahdolli-
suuden monipuolisemmin järjestää ai-
neistoja. Eri tasoihin suunnitellun kir-
jastotilan etuna on avara tila ja rauhal-
liset lukupaikat.
Aalto suunnitteli ”kirjastokuopat”
myös Seinäjoen (1965) ja Rovaniemen
(1963–68) kirjastoihin. Mainitut kir-
jastot liittyvät Aallon kyseessä oleviin
kaupunkeihin suunnittelemiin laajem-
piin hallinto- ja kulttuurirakennusten
kokonaisuuksiin.
Pohjolan talon sisätilat avautuvat eteis-
aulasta: työhuoneet, kahvila, kirjasto ja
luentosali. Kahvilaan näkyy talon edus-
talla oleva lampi, luonnonniitty ja kau-
nein osa Reykjavíkin keskustaa. Sisäti-
lojen materiaaleissa on otettu huomioon
Aallolle ominaiseen tapaan käytännöl-
lisyys ja kauneus.
Talon kiinteään puuverhoiluun on
käytetty douglaskuusta. Lattiamateri-
aalit vaihtelevat laatoista kokolattiamat-
toon ja pyökkiparkettiin. Kiinteät kalus-
teet piirrettiin erikseen Pohjolan taloa
varten. Huonekalut ja lamput edustavat
Aallon uran eri vaiheita 1930–50 luvulta.
TEKSTI: TIINA OTTELA
POHJOLAN TALO – ”AALLON HENKI” ISLANNISSA
Pohjolan talo kuuluu arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) ”valkoiselle” kaudelle, joka alkoi 1960-luvulla.
Se valmistui 1968. Yhtä aikaa Aallon suunnittelussa olivat Finlandia-talo (1967–1975) ja Akateeminen
kirjakauppa (1961–69) Helsingissä.
R A K E N N U S H I S T O R I A A
Arkkitehtuuri
museo
Pohjolan talo Reykjavíkissa valmistumisen jälkeen.