Korjausrakentaminen 2/2017

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

3 3

laisia töitä vai pitääkö joku työvaihe osas-

toida. Etenkin iv-asennusten aloittaminen

on ajoitettava oikein, Fält toteaa.

Fältinmukaan kyse on pikemminkin ta-

vasta ajatella asioita kuin pelkästä ohjeiden

noudattamisesta. Kun niiden mukaan op-

pii kerran toimimaan, haluavat monet nou-

dattaa niitä sellaisillakin työmailla, mis-

sä ei edellytetä parasta puhtausluokkaa.

Työmaan valvoja

Mikko Willberg

ISS Prokosta kertoo, että työmaan aika-

na työntekijöille ja toimihenkilöille järjes-

tetään kaksi puhtaudenhallinnan koulu-

tustilaisuutta.

– Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin

purkuvaiheessa. Esimerkiksi A-osa pu-

rettiin betonipinnoille asti, joten pölynhal-

linnan haasteita työmaalla riitti. Haastetta

lisäsi vielä se, että purkutyömaan seinän

takana oli käynnissä normaalit sairaala-

toiminnot, hän kertoo.

YHTEISTYÖ ON AVAINSANA

Rakennussiivous on keskeisin keino var-

mistaa se, että puhtaustavoitteet täyttyvät.

Fältin mukaan sitä ei pidä ulkoistaa. Har-

jukadun työmaalla toimiikin kaksi NCC:n

omaa rakennussiivoojaa.

– Yhteistyö on avainsana, kun työmaan

aikataulu on tiukka ja porukkaa paljon.

Urakoitsijat voivat ottaa mestalle mukaan

roskiksen, jolloin roskat menevät suoraan

oikeaan osoitteeseen, kertoo

Mona Riihi-

lahti

yli 25 rakennustyömaavuoden koke-

muksella. Betonipöly on hänen mukaansa

hankala kaveri ja tiukka puhtausluokka

edellyttää ahkeraa imurointia työmaalla.

Ulkopuolinen puhtaudenhallintakon-

sultti käy noin parin viikon välein mittaa-

massa, että tulevan terveysaseman työ-

maalla toimitaan P1:sen mukaisesti. Mit-

taus tapahtuu TR-mittarin tyylisesti oikein–

väärin-havaintoja tekemällä eri havainto-

ja painottamalla. Mittausta tehdään muun

muassa materiaalien varastoinnille, käytet-

täville pölyntorjuntamenetelmille, siivouk-

selle ja valmiin rakennuksen puhtaudelle.

– Kaikki työntekijät työmaalla osaavat

arvostaa siistiä työmaata. Tekeminen on

mukavampaa, tehokkaampaa ja turvalli-

sempaa, kun voi keskittyä itse asiaan, Fält

vakuuttaa.

– Rakennusurakan jälkeen haluamme

luovuttaa käyttäjälle todella puhtaat tilat,

Tero Harju vahvistaa yhteistä tahtotilaa.

Erilaiset antimikrobiset pinnoitteet ovat

tuttuja monista sairaaloissa käytettävistä

laitteista. Mikrobeja torjuvilla kosketuspin-

noilla halutaan estää sairaalainfektioita

leviämästä. Kun sen uhka kuitenkin koko

ajan kasvaa, halutaan nyt valjastaa myös

rakennusten ja huonekalujen pinnat mukaan

torjumaan tartuntoja.

Pöpöjen leviämistä estäviä pintoja voidaan

toteuttaa mihin tahansa kalusteisiin, mutta

enimmäkseen niitä sovelletaan sairaala- ja

koulukalusteisiin.

– Antimikrobiset pinnat ovat hyvä lisä vä-

hentämässä sitä, että infektiot siirtyvät henki-

löstä toiseen sairaalaympäristössä ja yhteisissä

tiloissa, markkinointipäällikkö

Anne Laitinen

huonekaluja valmistavasta Iskusta kertoo.

Laitinen uskoo, että avokonttoreiden ja

yhteiskäyttöpöytien lisääntymisen myötä

myös toimistokalusteet valjastetaan kohta

torjumaan tartuntoja.

Isku on ottamassa tuotantoon tartuntojen

leviämistä vähentävää kokonaista huonekalu-

mallistoa. Yksin ei haasteesta selvitä, vaan Isku

kuuluu HygTech Allianceen yhdessä Oraksen,

Teknoksen, Abloyn ja Väinö Korpinen Oy:n

kanssa. Allianssi markkinoi yhdessä antimikro-

bisia ja kosketusvapaita kokonaisratkaisuja.

– Tähtäimessä on leviämisen kannalta

kriittiset solmukohdat. Estetään bakteerien

eteneminen, ei siis tapeta kaikkia niitä, Laitinen

muistuttaa.

VÄRIVAIHTOEHTOJA ON PALJON

Virusten leviämistä on tutkittu paljon. Iskun

kehityspäällikkö

Kari Soljamo

kertoo, että kun

esimerkiksi noro-viruksen mallina toimivalla

MS-2 -viruksella saastutettiin toimistossa pari

pistettä, oli virus aamupäivän aikana levinnyt jo

puoleen toimiston tiloista.

Soljamo on polymeerikemian tohtori, mutta

muovien sijaan innostuu puhumaan metal-

leista.

– Messinki on sairaalamaailmassa van-

hastaan käytetty materiaali antimikrobisten

ominaisuuksiensa ansiosta. Suunnittelijat eivät

siitä välttämättä aina pidä, koska se patinoituu

ajan myötä. Sen vuoksi messinkisiä kahvoja,

vetimiä ja esimerkiksi heloja on myös lakattu,

mikä on tuhonnut niiden hyvät ominaisuudet.

Kupari ja hopea ovat tulleet rinnalle, Soljamo

kertoo.

– Tuotteiden ei tarvitse aina olla kuparin

värisiä, sillä kuparia sisältäviä antimikro-

bisia metalliseoksia on noin 500, Soljamo

valistaa. – Ne toimivat antimikrobisina, kunhan

kuparipitoisuus ylittää 60 prosenttia. Jos seok-

sessa käytetään esimerkiksi nikkeliä, saadaan

tuotteesta ruostumattoman teräksen väristä.

Hyväksyntä seoksen ominaisuuksista tulee

USA:n terveysviranomaisilta.

SAIRAALATARTUNNAT KURIIN

Kun antimikrobiset kalusteet toimittavat

samaa tehtävää kuin antibiootit estäessään

bakteerien leviämistä, voidaan hyvin kysyä,

synnyttävätkö nekin vastustuskykyisiä baktee-

reja kuten antibiootit.

– Asiaa on tutkittu ja toistaiseksi ei ainakaan

ole todettu, että muodostuu resistiivisiä kanto-

ja, Soljamo vakuuttaa.

Antimikrobisten kosketuspintojen ominai-

suus säilyy Anne Laitisen mukaan tuotteessa

koko sen elinkaaren ajan ja kestää kulutusta.

Mikrobeja vastustavaa ominaisuutta on esi-

merkiksi laminaatissa läpi koko aineen, ei vain

sen pinnalla.

– Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan

antimikrobiset kalusteet vähentävät sairaa-

latartuntoja jopa 60 prosenttia. Tutkimuksen

mukaan infektoituneen potilaan hoitokustan-

nukset ovat lähes kolme kertaa suuremmat

kuin jos tartunta olisi vältetty.

RAKENNUKSET JA PINNAT MUKAAN TORJUMAAN TARTUNTOJA

FAKTA

Antibakteerinen: estää bakteerien leviämisen

Antimikrobinen: estää bakteerien lisäksi

homeita, sieniä ja viruksia leviämästä

Päijät-Hämeen keskussairaalassa on kalustei-

ta, jotka torjuvat sairaalapöpöjen leviämistä.

Kari Soljamo ja Anne Laitinen uskovat, että tartuntojen leviä-

mistä ehkäistään tulevaisuudessa myös huonekalujen avulla.