19 / 52
KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
|
1 9
LISÄÄ ARVOA HANKKEELLE
EKOSYSTEEMEISTÄ
Poikkitieteellisten verkostojen on todettu
edistävän innovaatioita, mutta haasteena
on saada verkosto tai ekosysteemi tuottamaan
arvoa kaikille osapuolille. Korjausraken-
taminen-lehden haastateltavana aiheesta on
Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan
professori, Seppo Junnila.
Olet todennut, että yritykset, jotka toimivat
ekosysteemeissä, vaikuttavat tuottavan
muita paremmin. Mihin tämä arvio perustuu?
”Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnasta
syksyllä 2016 valmistuneen väitöstutkimuk-
sen perusteella alue- ja kehityshankkeet onnis-
tuivat paremmin sekä tuntemuspohjalta että
konkreettisesti ekosysteemisyyden lisäänty-
essä. Mukana oli kuusi alue- ja kiinteistöke-
hityshanketta tärkeimpine osapuolineen; esi-
merkiksi loppuasiakkaat, kiinteistökehittäjät
ja kunnat.
Yksi avaintulos oli, että ekosysteemisyyden lisääntyessä on
tärkeää ymmärtää riskit ja tehdä ne läpinäkyviksi. Tämä eko-
systeemitutkimuksen kannalta yllättävä tulos ei tosin häm-
mästyttänyt kiinteistö- ja rakennusalan edustajia.
Tutkimuksen toteutti TkT
Lauri Pulkka
. Tavoitteiden
saavuttamista arvioitiin haastatteluiden ja dokumentoinnin
pohjalta, mutta jatkossa on tarkoitus kerätä myös numeerista
tietoa esimerkiksi siitä, miten paljon aikataulun pitoa ja tuot-
tavuutta voidaan ekosysteemien avulla parantaa.”
Minkälaisia ominaisuuksia hyvässä
ekosysteemissä tarvitaan?
”Ekosysteemitutkimuksissa korostetaan, että toimijoiden ver-
koston merkitys pitää ymmärtää – eli kyseessä on verkosto
eikä hierarkkinen arvoketju. Hallinnointijärjestelmän pitää
olla läpinäkyvä ja kaikkien ymmärtämä sekä dokumentein
todennettu. Myös jaettu tietoisuus ja luottamus toisiin kump-
paneihin on tärkeää – eli avataan läpinäkyväksi se, kuinka
paljon kukin voi saada voittoa ja kuinka paljon se vaatii työtä.
Meidän alan erikoispiirteenä on lisättävä vielä se, että ris-
kienhallintatavat pitää avata läpinäkyviksi. Kun muu teolli-
suus hakee ekosysteemeistä tuotto-odotuksia, alue- ja kiinteis-
tökehityshankkeissa yhtä tärkeää on riskienhallinta. Korja-
uskohteissa riskienhallinnan merkitys todennäköisesti vie-
lä korostuu. Näin toimien ekosysteemeillä voidaan luoda pal-
jon arvoa.”
Miten ekosysteemi saadaan tuottamaan
arvoa kaikille osapuolille?
”Ekosysteemissä on luotava yhdessä arvoa ja se on myös ko-
tiutettava yhdessä. Esimerkiksi kokonaismyynti voidaan ja-
kaa prosenttiosuuksilla ekosysteemin osapuolten kesken. Tai
yksi osapuoli voi olla mukana ekosysteemissä kiinteällä palk-
kiolla ja toinen saada kaiken sen jälkeen jäävän tuoton.
Sekä liiketoiminnan että rakentamisen riskit pitää ymmär-
tää. Yleinen tapa on tehdä aikataulusimulaatio ja tutkia, mikä
on hankkeen kriittisin polku sekä miten läpimenoa voisi pa-
rantaa. Tämä on perinteistä riskienhallintaa, mutta yhtä tär-
keää on ymmärtää, miten yhdessä luodaan arvoa.
Riskienhallintaa on myös ymmärtää osapuolten keskinäi-
nen toimintalogiikka, koska kaikki osapuolet hakevat erilais-
ta tuottoja; esimerkiksi kaupunkikehitystä ra-
hoittava pankki voi hakea 2 prosenttia, kiin-
teistökehittäjä 10 prosenttia, rakentaja 3–10
prosenttia ja kiinteistösijoittaja 3,5 prosent-
tia sekä lisäksi riskienhallintaa.”
Mikä on ulkomaisen rahastosijoittajan
rooli rakennusalan ekosysteemeissä?
”Ulkomainen rahastosijoittaja ei välttämättä
ymmärrä suomalaisen rakentamisen käytäntöjä tai rakennus-
viranomaisen valtaa eli kunnan roolia, mikä on hyvin erilai-
nen kuin kansainvälisissä kohteissa. Tämä koskee sekä uu-
dis- että korjaushankkeita, mutta viranomaisen rooli voi ko-
rostua korjauskohteissa. Jos löydetään esimerkiksi homeita, ei
voida itse päättää kapseloidaanko riskirakenne, koska myös
viranomainen haluaa sanoa sanansa. Suurin osa ulkomaisis-
ta rahastosijoittajista ostaa siksi valmiiksi kehitetyn tuotteen
lainoineen. Itse rakennuskohde riskeineen ei kiinnosta niitä.”
Tarvitaanko ekosysteemeissä startupeja ja
mikä niiden tuoma lisäarvo on?
”Ekosysteemeihin liittyy useimmiten suhteellisen isoja yrityk-
siä tai pk-yrityksiä, mutta ne sallivat myös startupien liittyä
mukaan. Ekosysteemit on suunniteltu siten, että niiden arvo
ei romahda, jos startup sattuisi menemään konkurssiin. Star-
tupien luonteeseen kuuluu tehdä jotain isolla riskillä ja tavoi-
tella isosti skaalattavia ratkaisuja sekä moninkertaisia tuotto-
ja. On myös sallittua, että ne epäonnistuvat usein.
Ekosysteemiin voi yleensä helposti liittyä startupeja ja
pk-yrityksiä mukaan, koska ydinporukka ei yksin pysty nä-
kemään kaikkea arvoa, mitä asiakkaalle pystytään tuotta-
maan. Startupit eivät ole sisäpiirissä vaan hyötymässä ja toi-
saalta luomassa arvoa ekosysteemille.”
Kaisa Salminen
R A K E N TAVA S T I
”Ekosysteemissä on
luotava yhdessä arvoa
ja se on myös kotiu-
tettava yhdessä.”
– Seppo Junnila