Rakennettu Ympäristö 3/2016

Rakennettu Ympäristö 3/16

Kosteus- ja mikrobiongelmien

terveyshaitat

Asumisterveyteen, kouluihin ja päiväkoteihin kohdistuva mikrobiongelmien

tutkimus aloitettiin ministeriöiden toimeksiannosta vuonna 1990. Nyt, yli 25

vuotta ja noin 30 väitöskirjaa myöhemmin, on hyvä miettiä miten suuresta

ongelmasta onkaan kysymys.

akennusten kosteusvaurioihin liittyviä mik-

robiongelmia on tutkittu Suomessa pian kol-

men vuosikymmenen ajan. Taustalla on maa-

taloustyöympäristön ja mekaanisen puunja-

lostuksen työterveyshuollossa sekä eläinlääketieteen

parissa tehty tutkimustyö 1950-luvulta alkaen.

Terveyshaitat tunnettiin jo varhain

Luonnonympäristössä on kaikkialla mikrobeja. Nii-

den paikka on kompostissa ja mullassa. Jos kosteus

pääsee vaikuttamaan rakenteisiin, ulkoilmassa leiju-

vat itiöt asettuvat pinnoille ja rakenteisiin ja alkavat

kasvaa niissä. Orgaanisten materiaalien lisäksi myös

eristeet ja kantavat rakenteet ovat alttiina mikrobien

kasvulle. Kaikkein helpoimmin homehtuvat paperi-,

lastulevy- ja kipsilevyrakenteet. Järeä puutavara pys-

tyy jonkin verran kauemmin vastustamaan mikrobi-

en vaikutusta, mutta ei kovin kauan. Tiilen ja betonin

pinnalla mikrobit kasvavat myös.

Maataloustyössä ja sahoilla tunnettiin homepölyn

haitallinen vaikutus ihmisten ja eläinten keuhkoihin.

Homepölykeuhko ja sitä vastaava keuhkosairaus he-

vosilla on ollut tuttu jo 50 vuoden ajan. Myös toksis-

ten homeiden terveyshaitat ovat olleet tuttuja eläimil-

lä ainakin yhtä kauan. Homepölykeuhko on Suomes-

sa ollut tunnettu ammattitauti jo 1970-luvulta asti.

Tutkijat yllättyivät

Vasta 1990 alettiin Suomessa tutkia systemaattises-

ti kosteus- ja homevaurioiden yleisyyttä asuinkiin-

teistöissä, kouluissa ja päiväkodeissa. Havaittiin, että

mikrobivaurioille altistuminen aiheutti sekä lapsilla

että aikuisilla hengitystie- ja yleisoireita, infektiosai-

rauksia, astmaa ja muita allergioita. Nämä tosiasiat

olivat olleet muissa maissa tuttuja jo aikaisemmin ja

vertailulukuja löytyi mm. kansainvälisistä oppikir-

joista 1980-luvulta.

Kosteusvaurioiden yleisyys kuitenkin yllätti sekä

suomalaiset tutkijat että päättäjät. Kun ilmeni, että

kosteusvaurioita esiintyi enemmän kuin joka toisessa

rakennuksessa ja vähintään viidennes rakennuksista

oli mikrobien saastuttama, kouluista jopa kolmannes,

vastareaktiona oli epäusko.

Epidemiologinen tutkimus on osoittanut astman

riskin kasvavan jopa nelinkertaiseksi, kun lapsi al-

tistuu kosteusvauriomikrobeille omassa elinympä-

ristössään. Aikuisilla riski on noin kaksinkertainen.

Tavanomaisen 1-tyypin allergian lisäksi homeet ja

sädesienet aiheuttavat soluvälitteistä, viivästynyttä

yliherkkyyttä, jonka aiheuttamia sairauksia on huo-

mattavasti vaikeampi diagnostisoida. Homeen aihe-

uttama astma on usein myös vaikeahoitoisempi kuin

tavanomainen allerginen astma. Homeallergia ei pa-

rane vaan kyseessä on pysyvä herkistymäsairaus.

Yleisoireista taloudellisia menetyksiä

Astmaa ja allergiaa vähemmälle huomiolle ovat jää-

neet kosteusvauriomikrobien aiheuttamat ärsytys-

ja yleisoireet. Oireilevien henkilöiden määrä kos-

teusvauriokohteessa saattaa nousta tavanomaisesta

TUULA PUTUS

Kuva: Tommi Ahlberg

Paljon ei puutu, että vesi löytäisi kaivoon saakka.