34 / 52
3 4
| KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
– Tavoitteena on tuottaa kiinteistöille
teknologia- ja rakenneinvestointeja ener-
gianäkökulma kärjessä. Takaamme kiin-
teistöjen olosuhteet ja suorituskyvyn.
Rahoituksen vaihtoehtoja ovat perintei-
nen leasing-tyyppinen rahoitus tai myyn-
tisaamisten jälleenmyyntimalli, jossa tuot-
taja järjestää hankkeen rahoituksen myy-
mällä hankkeenmyyntisaamiset. Silloin ei
tarvita vakuuksia, ennakkomaksuja eikä
omistusoikeiden pidätystä.
– Ulkopuolisella rahoituksella toteutet-
tava energiahanke on kassavirtapositiivi-
nen alusta alkaen ja energiasäästötakuun
johdosta taloudellisesti riskitön. Vakuude-
ton raha on tilaajille kalliimpaa ja leasing
ei yleensä onnistu pörssiyhtiölle.
Asunto-osakeyhtiöiden korjaushank-
keissa menettelyä ei ole juurikaan hyö-
dynnetty. Esteeksi Manninen arvelee jul-
kisen investointituen puutteen ja hankkei-
den suhteellisen pienet kokoluokat.
TAKAUSLAINOJAKIN VAIKEA SAADA
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
(ARA) myöntää vuokra- ja asumisoikeus-
taloille korkotukilainoja asuntojen uudis-
tuotantoon ja perusparannukseen. Vuoden
2017 budjetissa on varauduttu 4 500 asun-
non peruskorjaukseen.
Lisäksi ARA voi myöntää takauslai-
noja vuokratalojen rakentamiseen ja yk-
sityisten asunto-osakeyhtiötalojen perus-
parantamiseen. ARAn valtuudet riittäisi-
vät vuoden 2017 budjetissa 8 000 asunnon
korjaamiseen.
Korjausavustukset siirtyivät vuoden
vaihteessa kunniltaARAlle, joka voi myön-
tää hissi- ja esteettömyysavustuksia sekä
vanhusten ja vammaisten korjausavustus-
ta. Energia-avustuksia ei enää myönnetä
lainkaan.
ONGELMIA LÄHES NOLLA -PILOTEISSA
Perusparannushankkeiden suunnitelmien
ja kustannusten tulee perustua raken-
nuksen kuntoarvioon. Se yhdessä tekni-
sen käyttöikätaulukon kanssa antaa ra-
kennuksen omistajalle pohjan suunnitel-
la ja jaksottaa korjauksia pidemmälläkin
aikavälillä.
– Näiden hankkeiden edellytetään täyt-
tävän rakentamismääräysten vähimmäis-
vaatimukset. Se koskee myös energiate-
hokkuustavoitteita ja tähän liittyvää uu-
siutuvan energian käyttöä, kertoo ARAn
kehittämisjohtaja
Vesa Ijäs
.
– Rahoittamillemme hankkeille on tyy-
pillistä, että perusparannettava kohde kor-
jataan perusteellisesti. Kustannukset nou-
sevat silloin helposti lähelle uudistuotan-
non tasoa. ARA keskustelee siinä tapauk-
sessa vaihtoehdosta, jossa vanha rakennus
puretaan ja tilalle rakennetaan uusi raken-
nus. Tämä on varteenotettava tapa edistää
energiatehokkuuden toteutumista kustan-
nustehokkaasti.
ARA-hankkeina on pilotoitu myös pe-
rusparannuskohteita, joissa on tavoitteena
lähes nollaenergia -taso. Näin on tehty esi-
merkiksi Riihimäelle valmistuneessa In-
nova-talossa, jossa on 33 vuokra-asuntoa
ja päiväkoti.
– Jälkiseurannan mukaan ei ole päästy
tavoitteeseen energiankulutuksen kannal-
ta. Asukkaat kokevat lisäeristetyt asunnot
liian kuumiksi ja pitävät ikkunoita auki.
Perusparannushankkeissa tulisikin opti-
moida korjauksia paitsi energiatehokkuu-
den ja kustannusten, myös olosuhteiden ja
terveellisyyden näkökulmasta. Lisäksi tu-
lisi selvittää, mistä korjauksista saadaan
paras energiatehokkuushyöty suhteessa
käytettyyn rahoitukseen, linjaa Ijäs.
TALOUDELLISTA VAIN MUUN
KORJAUKSEN YHTEYDESSÄ
Korjausrakentamisen rahoitusta koske-
”Poistoilman tai jäteveden lämmön
talteenotto sekä lämpöpumppu
ovat takaisinmaksuajoiltaan koh-
tuullisia”, Terttu Vainio ohjeistaa.
N O L L A E N E R G I A KO R J AU K S E T