KO R J A U S R A K E N TA M I N E N
|
3 3
R
akennusten fysikaalisen toimi-
vuuden rinnalla on alettu puhua
lähes nollaenergia -tasoon tähtää-
vien korjaushankkeiden käynnis-
tysvaikeuksista. Syyksi mainitaan
usein rahoitusmahdollisuuksien puute.
– Suunnitelmallisen kiinteistönpidon
tulee olla aina keskiössä, koska pääosa
energiasta käytetään käyttöaikana – ei ra-
kentamis- eikä korjausvaiheessa. Lähes
nollaenergia -tason ei pitäisi olla itseisar-
vo. Sen sijaan tulisi puhua energiatehok-
kuuden parantamisesta, Kiinteistöliiton
toimitusjohtaja
Harri Hiltunen
korostaa.
Jo nyt löytyy toteutuksia, joissa on saa-
vutettu ostoenergian osalta merkittäviä, lä-
hes 50 prosentin säästöjä. Lähtökohtana ei
ole ollut lähes nollaenergia -taso.
– Taloyhtiön osakkaiden tahtotila ja
maksukyky ratkaisevat, millä strategial-
la energiatehokkuustoimenpiteisiin läh-
detään. Olennaista on korjausten takaisin-
maksuaika ja vaikutus asumiskustannuk-
siin. Kustannustehokasta on toteuttaa vain
sellaisia korjauksia, jotka maksavat itsen-
sä takaisin korjausinvestoinnin elinkaaren
kuluessa, Hiltunen sanoo.
VAIKEA YHTÄLÖ
Valtiontalouden nykytilanteessa on Hil-
tusen mielestä perusteltua odottaa, että
vastuu energiatehokkuuden parantami-
sesta on omistajilla, ei veronmaksajilla.
Energiansäästösopimuksiin liittyviä ta-
loudellisia hyötyjä omistajien ei kannata
siirtää muille.
– Kannattavimmat lyhyen takaisinmak-
suajan korjaukset tulee toteuttaa ja rahoit-
taa itse. Helppoja pikavoittoja ei pidä jakaa
ulkopuolisille.
Lähes nollaenergia -tasoon tehtäviä kor-
jauksia tekee Hiltusenmukaan tuskin kan-
nattavaksi edes lämmitysenergian hinnan
nousu todella korkeaksi.
– Jos ne eivät kannata, pitää joko alen-
taa energiatehokkuuden vaatimustasoa, hy-
väksyä kustannustehoton ratkaisu tai pur-
kaa vanha rakennus ja tehdä sen tilalle ko-
konaan uusi rakennus, hän heittää lopuksi.
KORJAAJAN SÄÄSTÖTAKUU
TUEN EHTONA
Kuntien ja muiden julkishallinnon kor-
jaushankkeiden rahoitusvaihtoehto on
ESCO-palvelu. Työ- ja elinkeinoministe-
riö myöntää energiatukea, jonka perus-
edellytys on, että ESCO-toimija antaa toi-
menpiteille säästötakuun, todentaa sääs-
tön ja hanke rahoitetaan osin tai kokonaan
energiakustannusten säästöillä.
Palvelua on sovellettu lähinnä talotek-
nisten järjestelmien uusimisessa. Caverion
Oyj:nmyyntipäällikkö
Teppo Manninen
kertoo kiinnostuksen tähän elinkaarimal-
liin kasvavan, mutta Suomessa ominais-
piirteenä on muita maita pienemmät han-
kekokonaisuudet ja lyhyemmät takaisin-
maksuajat.
Hollantilaisten kokemusten mukaan lähes nollaenergia -remontit vaativat paitsi innovatiivisia ja kustannustehokkaita
ratkaisuja, myös innovatiivisia yhteistyöprosesseja.
”Helppoja pikavoittoja ei
pidä jakaa ulkopuolisille”,
Harri Hiltunen korostaa.
RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ENERGIAKORJAUSHANKKEISSA
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt
•
Omarahoitus, jossa tilaaja käyttää budjetti-
rahaa, rahastoituja säästöjä, rahaa kassasta
tai omia rahoittajiaan pankkilainan tai muun
lainan muodossa
•
Omaisuuden, kuten yhtiön omistuksessa olevan
asunnon tai tonttimaan, myynnistä saatavat
varat
•
Taloyhtiön muutos- tai täydennysrakentami-
sella saatavat varat
•
Vihreät joukkovelkakirjalainat (Green bonds),
joita voidaan käyttää olemassa olevan ison kiin-
teistöportfolion energiakorjausten
rahoittamiseen
•
Ilma- ja maalämpöpumppuja myyvien firmojen
tarjoama rahoitus lämpöpumppujen ostoon
Kaupalliset ja teolliset kiinteistöt
•
Palveluntuottajat (esim. Caverion, Green Lease)
toimivat hankkeen aikaisista energiasäästöistä
saatavien palkkioiden pohjalta, rahoittavat
investoinnit itse ja saavat palkkionsa saaduista
säästöistä
•
ESCO-hankkeissa ELY-keskuksen investointituki
edellyttää takuuta energiasäästöstä
A.
Omarahoitus, jossa tilaaja käyttää joko omaa
budjettirahaa ja/tai rahaa omasta kassasta
B.
Omarahoitus, jossa tilaaja käyttää omia
rahoittajiaan, pankkilainan tai muun lainan tai
muodossa
C.
Palveluntuottaja tarjoaa rahoituksen
– Osapuolen kanssa normaalina velkarahoituk-
sena, leasing-rahoituksena tai sopimuksella,
jossa myyntisaatavat siirretään osapuolelle
– Palveluntuottajan omaan taseeseen
toteutettu rahoitus
Listan kokoamisessa avustaneet: Sami Vallin-
koski (Hypoteekkiyhdistys), Vesa Oksanen (Nor-
dea) ja Teppo Manninen (Caverion)