Table of Contents Table of Contents
Previous Page  33 / 52 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 33 / 52 Next Page
Page Background

KO R J A U S R A K E N TA M I N E N

|

3 3

R

akennusten fysikaalisen toimi-

vuuden rinnalla on alettu puhua

lähes nollaenergia -tasoon tähtää-

vien korjaushankkeiden käynnis-

tysvaikeuksista. Syyksi mainitaan

usein rahoitusmahdollisuuksien puute.

– Suunnitelmallisen kiinteistönpidon

tulee olla aina keskiössä, koska pääosa

energiasta käytetään käyttöaikana – ei ra-

kentamis- eikä korjausvaiheessa. Lähes

nollaenergia -tason ei pitäisi olla itseisar-

vo. Sen sijaan tulisi puhua energiatehok-

kuuden parantamisesta, Kiinteistöliiton

toimitusjohtaja

Harri Hiltunen

korostaa.

Jo nyt löytyy toteutuksia, joissa on saa-

vutettu ostoenergian osalta merkittäviä, lä-

hes 50 prosentin säästöjä. Lähtökohtana ei

ole ollut lähes nollaenergia -taso.

– Taloyhtiön osakkaiden tahtotila ja

maksukyky ratkaisevat, millä strategial-

la energiatehokkuustoimenpiteisiin läh-

detään. Olennaista on korjausten takaisin-

maksuaika ja vaikutus asumiskustannuk-

siin. Kustannustehokasta on toteuttaa vain

sellaisia korjauksia, jotka maksavat itsen-

sä takaisin korjausinvestoinnin elinkaaren

kuluessa, Hiltunen sanoo.

VAIKEA YHTÄLÖ

Valtiontalouden nykytilanteessa on Hil-

tusen mielestä perusteltua odottaa, että

vastuu energiatehokkuuden parantami-

sesta on omistajilla, ei veronmaksajilla.

Energiansäästösopimuksiin liittyviä ta-

loudellisia hyötyjä omistajien ei kannata

siirtää muille.

– Kannattavimmat lyhyen takaisinmak-

suajan korjaukset tulee toteuttaa ja rahoit-

taa itse. Helppoja pikavoittoja ei pidä jakaa

ulkopuolisille.

Lähes nollaenergia -tasoon tehtäviä kor-

jauksia tekee Hiltusenmukaan tuskin kan-

nattavaksi edes lämmitysenergian hinnan

nousu todella korkeaksi.

– Jos ne eivät kannata, pitää joko alen-

taa energiatehokkuuden vaatimustasoa, hy-

väksyä kustannustehoton ratkaisu tai pur-

kaa vanha rakennus ja tehdä sen tilalle ko-

konaan uusi rakennus, hän heittää lopuksi.

KORJAAJAN SÄÄSTÖTAKUU

TUEN EHTONA

Kuntien ja muiden julkishallinnon kor-

jaushankkeiden rahoitusvaihtoehto on

ESCO-palvelu. Työ- ja elinkeinoministe-

riö myöntää energiatukea, jonka perus-

edellytys on, että ESCO-toimija antaa toi-

menpiteille säästötakuun, todentaa sääs-

tön ja hanke rahoitetaan osin tai kokonaan

energiakustannusten säästöillä.

Palvelua on sovellettu lähinnä talotek-

nisten järjestelmien uusimisessa. Caverion

Oyj:nmyyntipäällikkö

Teppo Manninen

kertoo kiinnostuksen tähän elinkaarimal-

liin kasvavan, mutta Suomessa ominais-

piirteenä on muita maita pienemmät han-

kekokonaisuudet ja lyhyemmät takaisin-

maksuajat.

Hollantilaisten kokemusten mukaan lähes nollaenergia -remontit vaativat paitsi innovatiivisia ja kustannustehokkaita

ratkaisuja, myös innovatiivisia yhteistyöprosesseja.

”Helppoja pikavoittoja ei

pidä jakaa ulkopuolisille”,

Harri Hiltunen korostaa.

RAHOITUSMAHDOLLISUUKSIA ENERGIAKORJAUSHANKKEISSA

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt

Omarahoitus, jossa tilaaja käyttää budjetti-

rahaa, rahastoituja säästöjä, rahaa kassasta

tai omia rahoittajiaan pankkilainan tai muun

lainan muodossa

Omaisuuden, kuten yhtiön omistuksessa olevan

asunnon tai tonttimaan, myynnistä saatavat

varat

Taloyhtiön muutos- tai täydennysrakentami-

sella saatavat varat

Vihreät joukkovelkakirjalainat (Green bonds),

joita voidaan käyttää olemassa olevan ison kiin-

teistöportfolion energiakorjausten

rahoittamiseen

Ilma- ja maalämpöpumppuja myyvien firmojen

tarjoama rahoitus lämpöpumppujen ostoon

Kaupalliset ja teolliset kiinteistöt

Palveluntuottajat (esim. Caverion, Green Lease)

toimivat hankkeen aikaisista energiasäästöistä

saatavien palkkioiden pohjalta, rahoittavat

investoinnit itse ja saavat palkkionsa saaduista

säästöistä

ESCO-hankkeissa ELY-keskuksen investointituki

edellyttää takuuta energiasäästöstä

A.

Omarahoitus, jossa tilaaja käyttää joko omaa

budjettirahaa ja/tai rahaa omasta kassasta

B.

Omarahoitus, jossa tilaaja käyttää omia

rahoittajiaan, pankkilainan tai muun lainan tai

muodossa

C.

Palveluntuottaja tarjoaa rahoituksen

– Osapuolen kanssa normaalina velkarahoituk-

sena, leasing-rahoituksena tai sopimuksella,

jossa myyntisaatavat siirretään osapuolelle

– Palveluntuottajan omaan taseeseen

toteutettu rahoitus

Listan kokoamisessa avustaneet: Sami Vallin-

koski (Hypoteekkiyhdistys), Vesa Oksanen (Nor-

dea) ja Teppo Manninen (Caverion)