18
Luontaistuntija 2 | 2015
Arginiinin positiiviset vaikutukset välittyvät sen tuot-
taman typpioksidin (NO) kautta. Typpioksidi säätelee
monia elimistön toimintoja, kuten verenkiertoa, ve-
renpainetta, verihiutaleiden toimintaa, energiataso-
ja ja immuunivastetta. Esim. ”nitron” sydänperäisiä
kipuja lievittävä vaikutus perustuu lisääntyneeseen
typpioksidin tuotantoon ja sen verisuonia laajenta-
vaan vaikutukseen.
Typpioksidin tuotannon heikkeneminen vähen-
tää mitokondrioiden määrää elimistössä. Mitokond-
riot ovat solujen voimalaitoksia, joita löytyy lähes
jokaisesta elimistön solusta, erityisesti lihaksista ja
sydämestä. Mitokondrioiden määrän väheneminen
aiheuttaa mm. huonovointisuutta ja väsymystä. Li-
säksi niiden väheneminen aivoissa hippokampuksen
alueella on yhteydessä muistihäiriöihin, jotka ovat
tavallisia pitkään jatkuneen stressin yhteydessä. Sama
havainto on tehty myös Alzheimerin taudin ja muiden
muistisairauksien yhteydessä.
ARGINIINIA SYDÄMELLE JA VERISUONILLE
Arginiinin tuottama typpioksidi vaikuttaa positiivisesti
verenkiertoon (myös heikkoon ääreisverenkiertoon)
sekä sydämen toimintaan. Typpioksidi estää verihiu-
taleiden tarttumista verisuonten seinämiin. Arginiini
edistää sydämen, verisuonten ja lihasten hyvinvointia.
ARGINIINI JA STRESSI
Stressi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä sekä
nostaa verenpainetta ja kolesterolitasoja. Stressi lisää
kortisolin eritystä, mikä taas kuluttaa elimistön argi-
niinivarastoja. Arginiinin ja typpioksidin puute heiken-
tää stressinsietokykyä ja pitkään jatkunut stressi voi-
kin olla yhteydessä masennukseen. Stressi aiheuttaa
myös keskivartalolihavuutta, jolloin rasva varastoituu
sisäelinten ympärille. Insuliini ei toimi tässä tulehtu-
neessa solukossa, vaan rasvaa voi alkaa purkautua
verisuoniin. Tämä insuliinille vastustuskykyinen rasva
kulkeutuu maksaan, verisuonten seinämiin ja lihak-
siin, jotka myös alkavat hylkiä insuliinin vaikutusta.
ARGINIINI, MAKSA JA INSULIINI
Insuliiniresistenssin suurin aiheuttaja on ei-alkoho-
liperäinen maksan rasvoittuminen (NAFLD). Keskei-
nen syy maksan rasvoittumiseen on pitkään jatkunut
stressi, joka lisää stressihormoni kortisolin eritystä.
Kortisoli taas kuluttaa elimistön arginiinivarastoja.
Arginiinin puutos voi johtaa maksan rasvoittumi-
seen ja rasvamaksa edelleen insuliiniresistenssiin. In-
suliiniresistenssissä maksa- ja lihassolut rasvoittuvat,
eivätkä ne enää pysty varastoimaan hiilihydraatteja.
Solut eivät enää reagoi insuliiniin ja ota sokeria si-
säänsä, vaan ovat resistenttejä insuliinin vaikutuksel-
le. Stressaavassa tilanteessa lihakset alkavat kerätä
rasvaa, koska elimistö valmistautuu fyysiseen ponnis-
tukseen. Koska stressi nykyään on lähinnä henkistä,
jää lihaksiin lähetetty rasva kuitenkin käyttämättä ja
aiheuttaa matala-asteista tulehdusta.
URHEILIJA EI TERVETTÄ PÄIVÄÄ NÄE!
Urheilu kuluttaa arginiinivarastoja, ja mikäli liikun-
taa harrastetaan enemmän kuin 5 tuntia viikossa,
voi arginiinilisä jo olla tarpeen. Urheilijoiden toistuva
sairastelu johtuu immuunivasteen heikkenemisestä,
mikä taas voi johtua arginiinin puutteesta. Arginiinin
puutteesta saattaa myös olla kyse, mikäli fyysinen
suorituskyky heikkenee harjoituksesta huolimatta ja
lihakset tuntuvat voimattomilta.
Liikunta ja arginiini lisäävät elimistön mitokond-
rioiden määrää. Lihas- ja mitokondriomassan suhde
ratkaisee, kuinka hyvä hapenottokyky henkilöllä on.
Liikunta usein lisää painoa, sillä se lisää mitokondrioi-
den määrää, jotka saattavatkin muodostaa jopa 10 %
terveen ihmisen painosta.
ALENTUNUT TYPPIOKSIDIN TUOTANTO
Alentunut typpioksidin tuotanto on monien tilojen
taustalla. Monet sairaudet, tulehdustaudit ja sisäelin-
rasva alentavat arginiinivarastoja. Myös stressi kulut-
taa arginiinia, mikä taas aiheuttaa maksan rasvoit-
tumista ja edelleen insuliiniresistenssiä. Liikunta ei
tunnu hyvältä, koska mitokondrioita ei ole riittävästi.
Kierteen voi kuitenkin katkaista nauttimalla arginiinia
ravintolisänä.
Arginiini on turvallinen ravintolisä jokaiselle,
mutta erityisesti urheilijoille, ikääntyville, sairas-
televille ja stressaantuneille.
Proviisori Ansa Viskari
ARGINIININ ROOLI ELIMISTÖN HYVINVOINNISSA
Arginiini on aminohappo, jota saadaan mm. lihasta, kalasta, riisistä, pähkinöistä ja viljoista. Elimistö tuottaa arginiinia maksassa ja mu-
nuaisissa, mutta maksan tuottama arginiini riittää hädin tuskin sen omiin tarpeisiin ja munuaistenkin tuotanto alkaa heiketä keski-iän kyn-
nyksellä. Arginiinia onkin hyvä saada ravinnon mukana. Kasvisravinnosta saatava arginiini on parhaiten hyödynnettävissä, sillä se sisältää
vähemmän aminohappo lysiiniä. Arginiinin monipuoliset terveysvaikutukset ovat alkaneet selvitä tutkijoille vasta viime vuosien aikana.
