Slalli 2 / 2026 9 LUO YHTEYS LAPSEEN Edelleen on vallalla myös ajattelutapaa, että lapsi hakee ei-toivotulla tai häiritsevällä käytöksellään vain huomiota, eikä tuolloin pitäisi olla huomaavinaankaan lasta. Suomalaisessa kasvatuksessa onkin korostettu paljon itsenäisyyttä ja ajateltu, että liika huomio, syli ja läheisyys pilaavat lapsen. – On hyvä tiedostaa, ettei huomion hakeminen ole manipulaatiota, eikä lapsen tarvitse ansaita huomiota käyttäytymällä aikuisen toiveiden mukaisesti. Huomio ei pilaa lasta, vaan huomio on lapsen perustarve. Niissä tilanteissa, joissa lapsi vaikuttaa hakevan huomiota aikuiselta, voi taustalla olla seuraavia seikkoja: • lapsi kokee, että hän on saanut aikuiselta liian vähän yhteyttä, ja hän haluaa tulla nähdyksi • lapsi tarvitsee aikuiselta säätelytukea • lapsi ei tiedä, miten pyytää aikuista vuorovaikutukseen kanssaan • lapsi on tylsistynyt, eikä tiedä, mitä hän seuraavaksi tekisi Sen lisäksi, että Mäkelän kirja antaa erilaisia näkökulmia lapsen käytökseen, se siirtää myös katsetta lapsesta aikuiseen. Aikuisella on valta ja vastuu kasvatustilanteissa ja usein omien toimintatapojen pienelläkin muutoksella voi olla iso merkitys lapsen turvan tunteelle. Kun aikuisen hermosto on turvan tilassa, hän pystyy toimimaan sensitiivisenä, lämpimänä ja läsnä olevana kasvattajana. Aikuisen onkin tärkeää oppia tunnistamaan oman hermostonsa tiloja ja säätelemään niitä. Aikuisen tulisi myös opetella tunnistamaan omia automaattisia, selkärangasta nousevia reaktioita. –Sen sijaan että aikuinen käyttäytyisi kasvatuskeinoina automaattisesti uhkailua, lahjomista tai kiristämistä, hänen tulisi pyrkiä yhteyteen lapsen kanssa. TUNNETYÖSKENTELY SOPII KAIKKEEN Mäkelällä on myös toimintaterapeutin, ratkaisukeskeisen valmentajan, mindfulness-ohjaajan, lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajan sekä hengitysterapeutin tutkinnot. Hän on toiminut lasten ja lapsiperheiden parissa koko työuransa ajan esimerkiksi lasten liikuntaryhmien ohjaajana, lastentarhanopettajana ja erityislastentarhanopettajana. – Kun työskentelin neuvolan perhetyöntekijänä, minulla oli upea mahdollisuus tukea pikkulapsiperheitä erilaisissa arjen pulmatilanteissa. Toimin myös muutaman vuoden ajan yrittäjänä tukien perheitä kohti hyvinvoivaa, läsnä olevaa ja myönteistä vanhemmuutta. Nyt Mäkelä työskentelee toista vuotta varhaiskasvatuksen kehittäjäsosionomina Vantaalla. Hänen tehtäviinsä kuuluu lasten osallisuuden, tunne- ja kaveritaitojen sekä vanhemmuuden tukeminen. Hän antaa työpanostaan koko yksikölle eli yhteensä seitsemälle lapsiryhmälle. Näe lapsen käytöksen taakse on hänen kolmas kirjansa. Aiemmat kirjat Uskalla tuntea ja Tunteita päästä varpaisiin Mäkelä kirjoitti yhdessä Tiia Trogenin kanssa. – Tunnetyöskentely onkin yksi vahvimpia osaamisalueitani. Sitä pystyy käyttämään kaikissa eri tilanteissa työskennellessä lasten ja perheiden kanssa. HARJOITUKSIA HERMOSTON SÄÄTELYN TUEKSI: * Maadoittuminen: Maadoittuminen on tulemista läsnä olevaksi nykyhetkeen. Yksinkertaisimmillaan se on lyhyt pysähtyminen seisoessa tai istuessa, jolloin tunnetaan lattia tai maa jalkojen alla. Voit painaa jalkoja vuorotellen lattiaa vasten ja sen jälkeen siirtää painoa jalalta toiselle ja huomata tuntemukset. Tämän jälkeen voit antaa painon asettua molemmille jaloille. Tunne, miten painovoima vetää sinua alaspäin ja tuo vakautta ja turvan tunnetta. * Olen tässä, turvassa: Kun tunnet kehosi levottomaksi ja olosi stressaantuneeksi, kiedo kätesi ympärillesi. Halaa itseäsi tiukasti. Samalla voit silittää olkapäitäsi ja sanoa itsellesi: "Olen tässä, turvassa". Tunnustele, miltä itsen halaaminen ja kosketus tuntuvat kehossasi. Muuttuiko joku olotilassasi? *Kehon tärisyttely stressin ja kuormituksen purkamiseen: Seiso ja ala joustaa kevyesti polvista ja tärisyttämään kehoa. Vähitellen voit suurentaa liikettä ja antaa liikkeen laajeta koko kehoon. Voit täristellä välillä hitaammin ja välillä nopeammin, pienemmin ja isommin.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==