8 Slalli 1 / 2026 TEKSTI ja KUVAT: Päivi Tolonen Varhaiskasvatuksen kehittäjäsosionomi Heli Mäkelän kirjoittama tuore kirja Näe lapsen käytöksen taakse tarjoaa uutta tukea kasvattajille. Teos pohjautuu teoriatiedon lisäksi Mäkelän pitkään kokemukseen työskentelystä lapsiperheiden kanssa. Kirjan tarkoitus on lisätä ymmärrystä siitä, ettei lapsi käyttäydy tahallaan epätoivotusti, vaan taustalla on aina jokin syy. – Meillä on vielä jonkin verran sellaista ajattelua, että lapsi ihan tahallaan kiukuttelee, saa raivokohtauksen tai on kuuntelematta. Hän pyrkii kuitenkin säätelemään silloista olotilaansa ja saamaan apua aikuiselta kenties ainoalla osaamallaan tavalla, Mäkelä toteaa. Hän nosti kirjan keskiöön hermostoymmärryksen, sillä hermostoon liittyvä tieto on kasvatusalalla vielä vähäistä. Hermoston tila vaikuttaa ja näkyy käytöksestämme. Tutustuminen hermostoon avaakin uusia ja syvempiä näkökulmia käytökseen sekä turvan ja turvattomuuden tunteisiin. Kanssasäätely on kirjan toinen keskeinen asia, sillä tietämys myös siitä on Mäkelän mukaan vielä liian kapeaa. Moni kasvattaja lähtee haastavissa tunnetilanteissa edelleenkin pakottamaan, häpäisemään, kritisoimaan tai rankaisemaan lasta. Sen sijaan tulisi palauttaa lapsen hermosto turvan tilaan. – Varhaiskasvatuksessa saattaa olla tilanteita, joissa lapsi häviää lautapelissä ja aikuiselta nousee kuin selkärangasta toteamus: "taaskaan tämä ei onnistunut, nyt pitää peli laittaa pois". Tämän sijaan aikuisen olisi tärkeää nähdä, että lapsi tuntee pettymystä ja hän tarvitsee tukea tunteen kanssa olemiseen. Lautapelit ovatkin Mäkelän mukaan hyvä keino opetella säätelytaitoja ja siksi aikuisen on tärkeää kannatella lasta pettymyksen hetkinä. Lapsille saatetaan myös sanoa, "kun sinun leikkisi meni riehumiseksi, joudut nyt pöytäpuuhiin". Tällaisessa tilanteessa aikuisen olisi tärkeää tutkailla, miten hän itse tuki lapsen säätelytaitoja ja olemista leikissä. – Jatkuva siirtäminen pöytätehtävien ääreen saattaa tuntua lapsesta rangaistukselta. Sen sijaan hän tarvitsisi aikuista tukemaan tunteiden säätelyä ja saada siten keinoja rauhoittaa itseään. MITÄ LAPSI TARVITSEE? Lapsen käytöksen takana on aina erilaisia tunteita, tarpeita, haluja sekä hermoston eri tiloja. Lisäksi lapsen temperamentti vaikuttaa hänen käytökseensä. – Kiukun taustalla voi puolestaan olla esimerkiksi häpeää, jännitystä, epävarmuutta tai pettymystä, syrjityksi tai tuomituksi tulemista sekä toivetta tulla kuulluksi. KUN LAPSI KIUKKUAA, OVAT HYÖDYLLISIÄ KYSYMYKSIÄ MYÖS NÄMÄ: • onko lapsi nälkäinen tai väsynyt? • voiko lapsi kokea olevansa turvallisessa yhteydessä aikuisen kanssa? • tunteeko lapsi itsensä ylikuormittuneeksi? • puuttuuko lapselta taitoja, jotka auttaisivat tilanteessa? • mitä tarvetta lapsi yrittää täyttää? • miten lapsen käytös palvelee hänen tarpeidensa täyttämistä? • mitä lapsi tarvitsee tunteakseen olonsa turvalliseksi? Kun opimme näkemään erilaisia vaihtoehtoja lapsen käytökselle, pystymme suhtautumaan lapseen ymmärtäväisemmin ja tämä näkyy myös kasvatustavoissamme. – Lapsen sättiminen ja käytöksen tuomitseminen muuttuvat uteliaisuudeksi ja yritykseksi ymmärtää häntä. Lapsi ei ole tottelematon, niskuroiva tai töykeä, vaan hänen hermostonsa on epätasapainossa ja lapsi kokee turvattomuutta. Aikuisen tehtävänä on palauttaa lapselle turvan tunne ja yhteys aikuiseen. Tunnista lapsen käytöksen takana olevat tarpeet Kun aikuisen oma hermosto on turvan tilassa, hän pystyy tukemaan lasta.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==