Slalli 2 / 2026 7 Esimerkki Tutkimisen riemua -kirjan harjoituksesta: LASTATAAN LAIVAA Toiminnan kulku: Täyttäkää kulho vedellä. Puristakaa pala foliota palloksi. Mitä tapahtuu, kun laitatte sen veteen? Ideoikaa, miten folion voisi muotoilla, jotta se kelluisi. Lasten ajatuksia voi johdattaa keksimään veneen muoto. Kun saatte folioaluksen kellumaan, kokeilkaa, jaksaako se kantaa matkustajana valitsemanne esineen. Tutkikaa, kuinka monta pientä esinettä pystytte lastaamaan folioalukseen. Voitte ideoida uuden folioaluksen ja koettaa saada sen ominaisuudet sellaisiksi, että se jaksaisi kantaa vielä suuremman kuorman kuin edellinen. ruoka-aineiden eroja, kun taas toiset erilaisia magnetismin muotoja. – Lapset ovat keskenään erilaisia, joten pitää kuunnella herkällä korvallaan heidän kiinnostuksen osoituksiaan ja vahvistaa niitä. Vartiaisen mukaan kaikki lapset innostuvat tutkimaan, mutta aikuiset saattavat toimia jarruna. Tutkiminen lasten kanssa saattaa pelottaa: entä jos en tiedä etukäteen mitä tutkimuskokeilussa tapahtuu tai osaa selittää mistä se johtuu. Hän kehottaakin lastenhoitajia olemaan armollisia itselleen. – Tutkimustilanne saattaa olla täysin kaoottinen prosessi, jossa ei kuljeta pisteestä A pisteeseen B. Siksi ei pidä käyttää valtahierarkiaa, jossa aikuinen tietää kaiken. Kyseessä on koko ryhmän oppimisprosessi, jossa minä aikuisena voin oppia lapsilta makeita juttuja, kun heittäydymme yhdessä tutkimisen prosessiin. Haluamme siis tuottaa myös aikuisille tutkimisen riemua. Moni aikuinen, joka on ensin sanonut ”en onnistu, en halua” kertoo jälkeenpäin, että ”se oli tosi siistiä hommaa, nautin valtavasti”! Sormunen lisää, että lastenhoitaja saattaa yllättyä, kun hänen pöksyillään liukuu mäessä paremmin kuin lapsen kurahousuilla. MATIKKAA OPPIMAAN! Vartiaisella ja Sormusella on tänä vuonna meneillään myös Helsingin yliopiston koordinoima Matikkasurina-hanke. Sen tarkoitus on herättää aikuiset vanhemmista vaka-ammattilaisiin ja harrastustoiminnan ohjaajiin huomaamaan matematiikkaa ruohonjuuritasolla, eli osana leikkiä, liikkumista, arkisia puuhia, lukemista ja tutkimista. Tavoitteena on tehdä matemaattisten taitojen oppimisesta helposti saavutettavaa, innostavaa ja mielenkiintoista kaikille lapsille sekä saattaa matematiikan sisällöt mahdollisimman monen lapsen ulottuville. – Tiedämme tutkimusten perusteella, että koulun aloittavilla lapsilla on valtavat erot matemaattisissa taidoissa. Koulu ei pysty niitä tasoittamaan, vaan ne repeävät entisestään joka vuosi. Ainoa selittävä syy on siinä, millaiset ovat olleet lapsen mahdollisuudet opetella matikkaa ennen kouluikää, Vartiainen pohtii. Varhaiskasvatuksessa keskitytään naisten mukaan matematiikkaa enemmän kielen oppimiseen. Silti tiedetään, että matemaattiset taidot kehittävät myös kognitiivisia taitoja, kuten kielen kehitystä, toiminnan ohjausta, itsesäätelyä ja muistia. Matikkasurinaan kuuluu lastenhoitajille suunnattu koulutuskiertue, jossa annetaan konkreettisia ideoita opettaa matikkaa pukeutumistilanteissa, siirtymätilanteissa, ulkoillessa, leikkitilanteissa ja retkillä. Kaikki tehdään helppojen materiaalien kautta. – Kun leikitään piilosta, lapsi oppii laskemaan kymmeneen eli harjoittelemaan lukujonoa. Jos lapselta kysyy ”monta lihapullaa”, saa hän hahmottaa samalla lukumäärän ja lukusanan yhteyttä. Matikkaa suristaan myös somekampanjan kautta. Lisäksi tarjolla on maksutonta pedagogista materiaalia. https://www.instagram.com/matikkasurina/ Pedagogiset materiaalit ja tietoa koulutuskiertueesta: https://www.helsinki.fi/fi/projektit/matematiikkaapienille-lapsille-liikkuen-leikkien-ja-tutkien
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==