10 Slalli 2 / 2026 Pitkään lasten kanssa työskennellyt toimintaterapeutti Merja Tompuri kirjoitti äskettäin kirjan Lapsen voimavarat. Teoksessa pohditaan, miten kasvattaja voi tunnistaa lapsen kuormituksen ja tukea lasta eri tilanteissa. Tompurin mukaan aikuisen kannattaa miettiä ja havainnoida, mistä asioista yksittäisen lapsen kuormituksen tunnistaa. Kuormituksen merkkejä voivat olla vaikkapa äänensävyn nousu korkeaksi, tiuskiminen tai levoton liikehtiminen. – Sitten kannattaa havainnoida, millaisissa tilanteissa kuormittumista ilmenee, onko se jokin siirtymätilanne tai kynän käyttö, jota lapsi ei kunnolla hallitse. Joku siinä tilanteessa on lapselle hankalaa ja tuolloin hän kuormittuu. Eihän kukaan meistä ihmisistä hermostu huvikseen, Tompuri pohtii. Lapsen kanssa kannattaa miettiä yhdessä, mikä asia tilanteessa aiheuttaa kuormitusta. Onko se jokin asia ympäristössä, kuten vaikkapa kovat äänet tai onko lapsen käsillä oleva tehtävä liian vaikea. Se voi liittyä esimerkiksi askarteluun, joka voi olla liian vaikeaa, sillä lapsen käsien käyttö on vielä kypsymätöntä. – Jos kovat äänet tuottavat kuormitusta, voisi miettiä miten muokata ääniympäristöä tai tehdä tehtävä rauhallisemmassa paikassa. Jos tehtävä on liian vaikea, sitä voisi helpottaa antamalla enemmän sanallisia tai kuvallisia ohjeita tai apuvälineitä. Joskus lapsi saattaa kaivata vaikkapa kynätukea. Lapsi saattaa olla epävarma osaamisestaan, tai sitten häntä ei kiinnosta tehtävä. Tuolloin pitäisi miettiä kuinka motivoida lasta. Tompurin mukaan lasta motivoi jo se, että aikuinen osoittaa aitoa kiinnostusta hänen tekemisiään ja tuotoksiaan kohtaan. – Pienten lasten kanssa riittää usein, että aikuinen alkaa hupsutella ja naurattaa lapsia, jolloin he tulevat hyvälle tuulelle. Ja hyvässä vuorovaikutuksessa ikävätkään hommat eivät tunnu hankalilta. LIIKETTÄ VAI OMAA RAUHAA Myös kuormituksen käsitettä tulisi pohtia lapsen kanssa ja selvittää hänelle, mitä kuormitus tarkoittaa. Tompuri on usein havainnollistanut kuormittavia asioita rakentamalla rakennuspalikoista tornia. – Olen sanonut lapselle, että nyt minua väsyttää ja laittanut lattialle yhden palikan ja että meteli häiritsee minua, ja laittanut toisen palikan päälle. Kolmas palikka voi kuvata vaikkapa nälkää, viides epämukavaa tuolia ja kuudes vaikeaa tehtävää tai sitä ettei kynä tottele. Sitten voi selittää lapselle, että kaikki nämä asiat kuormittavat ihmistä ja tekevät asiat hankaliksi. Ja kun riittävän monta palikkaa on päällekkäin koko torni saattaa romahtaa. Ihmisellekin voi käydä niin ja hän hermostuu ja kaikki menee sekaisin, Tompuri kuvailee. Joku lapsi saattaa vaikuttaa olevan koko ajan kuormittunut ja stressaantunut, eli hän on esimerkiksi levoton eikä osaa asettua paikoilleen. Se saattaa johtua siitä, että lapsen päivään sisältyy liikaa vaikeita asioita. Tuolloin kannattaa miettiä, millaisia lapsen voimavaroja tukevia ja uudistavia asioita hänen päiväänsä voisi lisätä. – Havainnoimalla lasta selviää, mitkä asiat lisäävät hänen voimavarojaan. Eli aikuinen huomioi, mitä lapsi Mikä lasta kuormittaa? TEKSTI: Päivi Tolonen Lapsen voimavaroja voidaan tukea monella eri tavalla. Siten vältetään myös lasta kuormittavat tilanteet.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==