28 Slalli 2 / 2026 VESITURVALLISUUSASENTEET JA ARVOT On hyvä aloittaa itsestä. Mitä vesiturvallisuus merkitsee sinulle? Onko sinulla vedenpelkoa vai oletko innokas uimari? Käytätkö pelastusliivejä veneillessä? Entä naskaleita jäille mentäessä? Onko vedessä olo rentouttavaa vai epämiellyttävää? Entä jos et osaa uida – nolottaako se? Löytyisikö lähialueelta aikuisten uimakoulu? Tai oletko jo vuosia yrittänyt edistää vesiturvallisuutta työssäsi lasten kanssa, mutta mikään ei tunnu muuttuvan? Missä ikinä oletkin, ole siellä rauhassa. Liiku omaan tahtiin ja tunnustele, miltä aiheen pohtiminen tuntuu. Mitä kollegasi ajattelevat teemasta? Onko se tärkeä osa terveyden edistämistä ja liikkumisen mahdollistamista? Tuoko se alueellanne lisää turvallisuutta, koska vesistöjä on paljon? Vai tuntuuko aihe kaukaiselta, jos uimahallia tai luonnonvesiä ei ole lähettyvillä? Kun olet saanut rauhassa pohtia omaa suhdettasi veteen ja vesiturvallisuuteen, voit alkaa käsittelemään aihetta lapsiryhmän kanssa. TEKSTI: Riitta Vienola, lehtori, Arcadan ammattikorkeakoulu; asiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) Pinnalla Muistatteko, kun viime numerossa puhuimme heikentyneestä uimataidosta ja vesipätevyydestä. Pyysin teitä varhaiskasvattajat ja lastenhoitajat mukaan edistämään asiaa. Tässä jutussa avaamme vesipätevyyden käsitettä konkreettisemmin ja esittelemme materiaaleja sekä harjoitteita, joita lapsiryhmissänne voitte hyödyntää. MITÄ VESIPÄTEVYYS ON? Vesipätevyys koostuu 15 osa-alueesta. Se kattaa motoriset taidot, turvallisuustiedot, asenteet sekä hengenpelastuksen perusteet. Uimataito on tärkeä osa vesipätevyyttä – mutta yksinään se ei riitä. Tarvitsemme kokonaisvaltaista ymmärrystä ja osaamista, jotta osaamme toimia turvallisesti vedessä, veden äärellä ja jäällä. Lähdetään liikkeelle vesipätevyysympyrän kohdasta 15. Vesipätevyys alkaa asenteesta
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==