14 Slalli 2 / 2026 HEVOSKÄRPÄNEN ISKI Suvilehdon lempilapsi on hänen itse luomansa Pritney-menetelmä. Pritney on käsinukkeponi, jonka esikuva on oikea Shetlanninponi Pritney, jonka Suvilehto osti yli kymmenen vuotta sitten. Samaan aikaan hän alkoi hahmotella ideaa siitä, mitä juttuja poni voisi tehdä varhaiskasvatuksessa. Siitä syntyi ajan myötä Pritney-menetelmä. Pritney-käsinukke on ollut apuna monessa kinkkisessä tilanteessa. Kerran Suvilehto vieraili erään päiväkodin eskariryhmässä tutustuttamassa lapsia Pritneyhin. Yksi eskarityttö alkoi itkeskellä penkin alla, eikä häneen kiinnitetty juurikaan huomiota. Suvilehto kysyi, miksi tyttö itkee ja työntekijä vastasi, että jokin konflikti oli äsken, kyllä tuo menee ohi. – Minä sanoin, että ei jätetä tähän, ja menin ja kyykistyin penkin viereen. Ojensin Pritney-ponikäsinuken penkin alle ja juttelin tytölle niitä näitä Pritneyn hahmossa. Tyttö kuunteli ponia ja sanoi hänelle sitten jotakin. Pian tyttö kömpi pois penkin alta ja itku oli lakannut. Lopulta konfliktissa mukana olleet lapset pyysivät toisiltaan anteeksi ja homma saattoi jatkua. Pritney-poni on Suvilehdon mukaan myös ihana persoona, jota voi silittää ja helliä. Kun Pritney ojentaa kavionsa ja sanoo ”halataanko” lapset halaavat häntä saman tien. Lapsen on myös helpompaa puhua satuhahmolle kuin ihmiselle. Erään päiväkodin monikulttuurisessa ryhmässä Suvilehto näytti videon oikean poninsa touhuista talvella. Sitten poristiin yhdessä eläinasioita. – Kun puhuin käsinukke-Pritneyn kautta, sanoi yksi lapsista: kyllä mä tiedän, että se oot sinä, joka puhuu. Vastasin että kyllä, mutta Pritney puhuu myös, koska sillä on asiaa teille. Suvilehto vieraili samaisessa päiväkodissa syyskuusta joulukuuhun. Viimeisellä käynnillään hän totesi ilokseen, että lapset olivat rakentaneet oman tallin, jossa oli hevosleluja ja hevosten hoitoon liittyviä leikkiesineitä. – Heihin oli iskenyt oikea hevoskärpänen. He olivat googlanneet yhdessä tietoa hevosista ja laittaneet tietoa ja kuvia tallin seinille. Vierailut olivat osa Suomen Hippoksen koordinoimaa Kummihevonen-kampanjaa. Pritney on ollut kaksi kertaa kummiponina päiväkotien lapsiryhmille. – Se on vapaaehtoistoimintaa, mutta tykkään siitä ja voin samalla päivittää osaamistani. PEHMOJUMPPAA JA -HIERONTAA Suvilehto on todennut, että vaikka monikulttuuriset lapset saattavat ujostella kielitaitonsa vuoksi puhumista, he saattavat rohkaistua kommentoimaan ponia. – On ihanaa nähdä, millainen emotionaalinen side voikaan syntyä mielikuvitushahmoon. Pritney on esimerkiksi saanut eskari-ikäisiltä kirjeitä, joissa he sanovat: rakas Pritney tule kylään. Mukana on paljon sydämiä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==