12 Slalli 2 / 2026 Pirjo Suvilehto teki vuonna 2008 Suomen ensimmäisen väitöskirjan lasten ja nuorten kirjallisuusterapian alalta. Tutkielma oli nimeltään Lasten luova kirjoittaminen psyykkisen tulpan avaajana: tapaustutkimus pohjoissuomalaisen sairaalakoulun ja Päätaloinstituutin 8–13-vuotiaiden lasten kirjoituksista. Nyt FT ja dosentti Suvilehto opettaa Oulun yliopistossa tulevia varhaiskasvatuksen opettajia ja luokanopettajia. Kurssien teemoja ovat kirjallisuusterapia, sanataidekasvatus ja syventävä kirjallisuuskasvatus sekä nukketeatteri. – Tärkein sanomani tuleville päiväkodin työntekijöille on, että koska päiväkodissa luetaan paljon, ei luettavan pitäisi olla valittu summanmutikassa. Pienille lapsille lukeminen on myös ongelmia ehkäisevää toimintaa, ja se tukee heidän kasvuaan ja kehitystään, Suvilehto sanoo. Tarinaa luettaessa lapsen mielikuvitus aktivoituu ja hän voi työstää omia ajatuksiaan luovaan suuntaan. Kun lapsi samaistuu päähenkilöön, hän oppii ja kokee erilaisia asioita ja tunteita. – Jos lapsen lähipiirissä on tapahtunut jokin haastava asia tai vaikkapa läheisen menetys, ei siitä aina osata puhua lapselle. Lapsi kuitenkin aistii kodin tunnelman ja tietää, että jotakin on tapahtunut. Taakka tulee lapselle raskaaksi, jos siitä ei puhuta. Päiväkodeissa voidaan käsitellä läheisen menetystä sopivien kirjojen kanssa. Esimerkiksi Päivi Franzonin kirjoittama Surusaappaat on hyvä teos. Suvilehto on kirjoittanut itsekin kirjallisuusterapiaan sopivia lasten kuvakirjoja. Hänen kynästään on syntynyt myös runokirjoja, tietokirjoja kirjallisuusterapiasta ja -kasvatuksesta sekä eläinavusteisesta terapiasta – ja teestä. VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMISTA Vaikeita asioita voidaan käsitellä myös draaman avulla. Kun Suvilehdon opiskelijat tekivät nukketeatterinäytelmän ystävyydestä ja kiusaamisesta, tuli eräs oululainen päiväkotiryhmä sitä katsomaan. Kun esitys oli ohi, sanoi yksi työntekijöistä: tämä oli kuin tarkoitettu meidän eskariryhmällemme. – Uusi toimintakausi oli alkanut jokin aika sitten ja ryhmään oli tullut uusia lapsia. Niinpä he olivat käsitelleet paljon ryhmäytymiseen liittyviä asioita ja ulkopuolisuuden tunteita. Näytelmän teemat sopivat heille siis hyvin. Helpot kirjallisuus- ja draamahetket osaksi päiväkodin arkipäivää TEKSTI: Päivi Tolonen KUVAT: Eero Väyrynen ja Pirjo Suvilehto Sorminuken avulla voidaan ratkaista vaikkapa pattitilanne ruokapöydässä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==