Puutavaraopas 2019

Fysiologiset ominaisuudet

Ulkonäön ja tunnelman lisäksi puun käytöllä voidaan vaikuttaa

mm. sisäilman laatuun ja akustiikkaan. Puulla on kyky imeä ja luo-

vuttaa kosteutta ts. tasata sisäilman kosteuden vaihtelua. Tasainen

huoneilman kosteus parantaa huoneilman laatua pienentäen ilman-

vaihdon tarvetta parantaen samalla myös energiatehokkuutta.

Puu on antibakteerinenmateriaali. Se ehkäisee haitallistenmikro-

bien kasvua. Siksi puuta käytetään mielellään esim. saunoissa ja

keittiöiden leikkuulaudoissa. Puun hyviä akustisia ominaisuuksia

hyödynnetään soittimien lisäksi luento- ja konserttisaleissa.

Parhaimmillaan puun käytöllä sisätiloissa voidaan vaikuttaa läs-

näolijoiden mielialaan ja fysiologisen stressin tasoon. Tutkimusten

mukaan ihmiset reagoivat puun käyttöön sekä fysiologisesti että

psykologisesti myönteisesti. Puupinnat saavat huonetilan tuntu-

maan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta. Näissä ominai-

suuksissa puu voittaa kaikki tavanomaiset pintamateriaalit. Koske-

tettaessa puupinta antaa turvallisen ja luonnollisen tunnun.

Puupinnan kosketus on paitsi kokemuksellisesti myös fysiolo-

gisesti muita materiaaleja lempeämpi. Tutkimuksen mukaan huo-

neenlämpöisen alumiini, viileän muovin, tai ruostumattoman te-

räksen kosketus aiheuttaa elimistössä stressireaktiona verenpaineen

nousua. Puupinnan koskettaminen sen sijaan ei aiheuta vastaavaa

reaktiota.

Psykologiset ominaisuudet

Puulla on myös psykologisia vaikutuksia. Sisätiloissa puulla näyttää

olevan kyky säädellä elimistön stressitasoa. Eri työtiloja vertailtaessa

stressitaso oli ihon sähkönjohtokyvyllä mitattuna alhaisin työhuo-

neessa, jossa oli puisia kalusteita. Edes valkoisella kalustettuun huo-

neeseen tuodut viherkasvit eivät pystyneet samaan.

Puun suotuisat psykologiset vaikutukset on todettu myös kou-

luissa. Kokopuisessa luokkahuoneessa aamuinen stressipiikki laan-

tui sykevariaatiolla mitattuna pian kouluun saapumisen jälkeen ei-

kä palannut uudelleen. Tavanomaisessa verrokkiluokassa elimistön

lievä stressitila jatkui koko koulupäivän. Oppilaiden stressin koke-

mukset, kuten väsymyksen ja aikaansaamattomuuden tunteet, olivat

puisessa luokkahuoneessa vähäisempiä kuin tavanomaisessa.

Puun käyttö sisätiloissa näyttää ulottuvan myös ihmisten käyt-

täytymiseen ja sosiaaliseen havainnointiin. Toimitiloissa, joissa oli

käytetty puutuotteita, vierailijoiden ensivaikutelma työntekijöistä

oli suotuisampi kuin jos puuta ei ollut. Puisessa toimistossa työn

tekijät koettiin asiantuntevimmiksi, menestyvimmiksi, rehellisem-

miksi, vastuullisemmiksi ja luovemmiksi kuin tavanomaisessa toi-

mistossa. Mielenkiintoinen ja odottamaton havainto liittyi vanhus-

ten tuettuun asumiseen. Kun asuntoloissa ryhdyttiin käyttämään

puumateriaaleja ja esimerkiksi ruokalassa puutarjottimia, henkilö-

kunnan arvioidenmukaan vanhusten keskinäinen vuorovaikutus ja

ympäristön huomioiminen lisääntyivät.

Puun suotuisia vaikutuksia ei näytä voivan korvata puujäljitelmil-

lä. Fysiologisin mittauksin osoitettu unen laatu samoin kuin stressi-

tilanteiden jälkeinen elpyminen olivat parempia puisessa kuin puu-

jäljitelmästä tehdyssä huoneessa.

PUUN EKOLOGISUUS

Puutavaraopas