

Puun valitseminen vähentää hiilidioksidia
Puusta noin puolet on hiiltä. Sen voit laskea hiilidioksidiksi (CO2)
kaavalla:
SITOUTUNUT CO
2
= 2 X PUUN PAINO
Esim. Olet rakentamassa n. 150 m
2
omakotitaloa, jonka laudat
ja muu puumateriaali painavat yhteensä 15 000 kg (30 m
3
).
Materiaalin sitoma hiilidioksidimäärä on tällöin noin 30 000 kg.
Käytä vain kotimaista tai sertifioitua puuta
Metsäkato tropiikissa on yksi merkittävimmistä hiilidioksidia il-
makehään lisäävistä tekijöistä. Metsäsertifiointi on vapaaehtoinen
keino metsänhoidon kestävyyden todentamiseksi ja edistämiseksi.
Suomessa aina kestävä valinta on käyttää kotimaista puuta. Suomes-
sa on käytössä kaksi sertifiointijärjestelmää FSC ja PEFC.
Lue lisää osoitteissa:
www.fi.fsc.org/fi-fija
www.pefc.fiPuurakenteissa hiili säilyy pitkään
Valmistettaessa puusta rakennusten osia, puussa oleva hiili varas-
toituu rakenteisiin, jotka ovat pitkäaikaisia hiilivarastoja. Keskiverto
suomalainen puinen omakotitalo sitoo puurakenteisiinsa noin 30
tonnia ilmasta peräisin olevaa hiilidioksidia. Se vastaa yhden ku-
luttajan keskivertoautoilun yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Hiili
säilyy rakenteissa parhaimmillaan satoja vuosia.
Puutuotteiden valmistuksesta syntyy verrattain vähän hiilidiok-
sidipäästöjä. Puuhun varastoituneen hiilidioksidin määrä on mo-
ninkertainen verrattuna puutuotteiden valmistuksen aiheuttamiin
päästöihin. Kun puutuotteet käytön jälkeen muutetaan energiaksi,
niistä ei vapaudu ilmakehään sen enempää hiilidioksidia kuin puu-
hun kasvun yhteydessä on varastoitunut.
Puun käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä myös, kun puutuot-
teilla korvataan sellaisia tuotteita, joiden valmistuksesta aiheutuu
hiilidioksidipäästöjä. Korvattaessa muita tuotteita puulla hiilidiok-
sidipäästöjen vähennysvaikutus on usein jopa suurempi kuin pelkkä
puun hiiltä varastoiva vaikutus. Tämä johtuu puun keveydestä ja sii-
tä, että sillä korvataan usein huomattavasti raskaampia ja enemmän
päästöjä aiheuttavia materiaaleja.
Puun käyttökohteet
Puutuotteet soveltuvat lähes kaikkeen uudis- ja korjausrakenta-
miseen. Puurakenteita voidaan käyttää eri käyttötarkoituksisissa
rakennuksissa niin korkeissa kerrostaloissa kuin hallimaisissa ra-
kennuksissa ja silloissa. Rakenteiden lisäksi tavanomaisimpia käyt-
tökohteita puutuotteille ovat ikkunat ja ovet, sisustus ja kalusteet.
Puun käyttömahdollisuuksia säätelevät rakentamismääräykset vaih-
televat maasta toiseen.
Puutalojen rakentamiseen on useita teollisia vaihtoehtoja, joista
voidaan valita kuhunkin tapaukseen optimi ratkaisu. Yhteistä niil-
le on pitkälle viety teollinen esivalmistus ja nopea rakentaminen.
Puutalo voidaan rakentaa jopa alle puolessa ajassa perinteiseen ra-
kentamiseen verrattuna.
Puuta käytetään sisätiloissa pintamateriaalina seinissä, katoissa ja
lattioissa, kalusteissa, portaissa, ikkunoissa ja ovissa, yksityiskohdis-
sa ja koristeissa jne. Puun käyttö ulottuu pienistä yksityisistä tiloista
suuriin julkisiin juhla- ja edustustiloihin.
Hyvin usein puuta käytetään ulkonäön vuoksi. Puulajien erilaiset
värit ja syyrakenteet sekä puusta valmistetut erilaiset sisustustuot-
teet kuten paneelit, viilut, vanerit ja liimapuulevyt mahdollistavat
puun käytön lukemattomin eri tavoin. Kuusen, männyn ja koivun
lisäksi sisätiloissa käytetään myös muita puulajeja. Tavallisimpia
ovat tammi, leppä, haapa, vaahtera ja saarni.
Puun käyttöön voi houkutella myös sen helppous. Puutuotteet
ovat kokonsa puolesta käteviä ja kevyitä kuljettaa, yksinkertaisia
kiinnittää eikä niiden työhön tarvita erikoisosaamista tai -työkaluja.
Valmiiksi pintakäsitellyt tuotteet ja kokonaiset sisustusjärjestelmät
helpottavat käyttöä entisestään. Haluttaessa puusta voidaan veistää,
jyrsiä tai sorvata todella monimuotoisia sisustuksen osia.
Puun käyttöä voidaan huomattavasti lisätä
Ekologisesti tarkastellen puun käyttöä rakentamiseen voidaan lisätä
huomattavasti. Puu ei lopu rakentamalla. Suomen ja koko Euroopan
metsät kasvavat enemmän puuta kuin puuta käytetään. Suomessa
metsän hiilivaranto kasvaa päivässä saman verran kuin rakennus-
puuteollisuus käyttää puuraaka-ainetta vuodessa. Kuusikerroksisen
puukerrostalon rakennuspuut kasvavat Suomen metsissä puolessa
minuutissa.
Puupintojen terveysvaikutukset sisätiloissa
Puupintojen terveysvaikutuksia sisätiloissa on tutkittu useassamaas-
sa viime vuosien aikana. Tutkimukset ovat osoittaneet puulla olevan
tilojen käyttäjille myönteisiä fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia.
Uudet havainnot ovat johtaneet puisten sisäpintojen lisääntyvään
käyttöön mm. terveydenhuollon rakennuksissa useissa eri maissa.
PUUN EKOLOGISUUS
70
Puutavaraopas