8 Lähellä 2/2026 AJANKOHTAISTA Lähes joka kymmenes työikäinen sopimus- omaishoitaja sai perustoimeentulotukea Kelan erikoistutkija Päivi Tillmanin ja tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin tutkimus Työikäisten sopimusomaishoitajien perustoimeentulotuen saanti ja siihen yhteydessä olevat sosiodemografiset tekijät julkaistiin 13.2.2026. Tutkimuksessa tarkasteltiin 20–64-vuotiaiden sopimusomaishoitajien perustoimeentulotuen saamista vuonna 2018. ”Perustoimeentulotuen saamista on ajateltu tässä tavallaan köyhyysmittarina. Jos saa perustoimeentulotukea, se kertoo merkittävistä toimeentulon haasteista”, Tillman selittää. Kohderyhmään valittiin sellaiset sopimusomaishoitajat, jotka olivat saaneet koko vuoden omaishoidon tuen palkkiota. Heitä verrattiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan vastaaviin henkilöihin, jotka eivät olleet sopimusomaishoitajia. Kolme neljäsosaa sopimusomaishoitajista oli naisia. Tulosten mukaan sopimusomaishoitajat saivat kaltaistettuja verrokkejaan todennäköisemmin perustoimeentulotukea. Sopimusomaishoitajista 9,2 % sai perustoimeentulotukea vuoden aikana vähintään kerran, kun verrokkiryhmän vastaava luku oli 6,3 %. ”Tässä oli selkeä ero. Nimenomaan omaishoitajuus selitti toimeentulotuen saantia”, Tillman toteaa. Perustoimeentulotuen saaminen oli sopimusomaishoitajilla myös sitä todennäköisempää, mitä nuorempi omaishoitaja oli. Yli viisi vuotta sopimusomaishoitajina toimineiden perustoimeentulotuen saanti oli kuitenkin vähäisempää kuin alle kaksi vuotta sopimusomaishoitajina toimineiden. ”Äkkiseltään voisi ajatella, että kun omaishoito kestää hyvinkin pitkään, vähentää työssäkäyntiä ja heikentää tuloja, niin ajan mittaan se heikentäisi taloudellista tilannetta entisestään. Mutta se ei mennytkään niin”, Tillman kertoo. Hoitotukea kannattaa muistaa hakea Tutkimusaineiston perusteella ei voinut analysoida syitä taloudellisen tilanteen kehittymiseen, mutta Tillman suostuu spekuloimaan: ”Aiempien sopimusomaishoitajille tehtyjen kyselytutkimusten mukaan voisi esimerkiksi ajatella, että jos työikäinen hoitaa kehitysvammaista lastaan, vanhemman työssäkäynti mahdollistuu, kun lapsi menee varhaiskasvatukseen tai kouluun. Voi myös olla, että ne, jotka pärjäävät taloudellisesti huonosti, ovat lopettaneet omaishoidon. Tai että omaishoidon jatkuessa pidempään hoitopalkkio ja Kelan vammaistuki ovat korkeammat, jolloin tulot ovat suuremmat.” Tillman muistuttaakin omaishoitajia hakemaan hoidettavalleen vammaisetuuksia Kelasta. ”Kelan tilastojen mukaan alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuen saajien määrät ovat hieman kasvaneet, mutta vaikka ikääntyneiden määrä on kasvanut, eläkettä saavan hoitotukea saavien määrä on vähentynyt. Olisi loogista, että hoitotukea saavien määrä olisi kasvanut, kun suurin osa ikääntyneistä asuu kotona”, Tillman pohtii. Toimeentulotukilain muutos tiukensi tuen saamisen ehtoja 1.2.2026 alkaen. Omais- ja perhehoitajien hoitopalkkioon sovelletaan kuitenkin 150 euron ansiotulovähennystä vuoden 2027 loppuun saakka. Eduskunta on edellyttänyt, että ”valtioneuvosto seuraa toimeentulotuesta annetun lain vaikutuksia pienituloisten omaishoitajien taloudelliseen tilanteeseen ja selvittää mahdollisuutta muuttaa omaishoidon tuen palkkio etuoikeutetuksi tuloksi sosiaaliturvaetuuksissa osana parlamentaarista sosiaaliturvan uudistamistyötä”. Tillman pitää tätä hyvänä. Tillman kokee, että hänen ja Blomgrenin tutkimus on merkityksellinen jo siksi, että samankaltaista tutkimusta ei Suomessa ole aikaisemmin tehty. Lisäksi ikääntyneiden määrä kasvaa vielä vuosien ajan, ja entistä useampi työikäinen tulee ottamaan hoivavastuuta ikääntyvistä vanhemmistaan. Tarve omaishoidolle lisääntyy vielä pitkään. ”Aina puhutaan siitä, miten omaishoito tuottaa säästöjä julkiselle vallalle, mutta huomiota pitäisi kiinnittää myös omaishoitajien taloudelliseen hyvinvointiin”, Tillman kiteyttää.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==