7 Lähellä 2/2026 AJANKOHTAISTA vointiaueiden työntekijöiden mukaan tiukka taloudellinen tilanne rajoittaa myös omaishoidon tuen kehittämistä, mikä näkyy myöntämisperusteiden tiukentumisena sekä siinä, että tukea ei ole voitu myöntää tarvetta vastaavasti. Kustannusseuranta riittämätöntä Iäkkäiden omaishoidon tuen oletetaan tuottavan merkittäviä säästöjä iäkkäiden palvelukokonaisuuteen. Tarkastushavainnot kuitenkin osoittavat, että omaishoidon tuen kustannusseuranta on riittämätöntä eikä vertailukelpoista tietoa ole kerätty. Kaikilla alueilla seurattiin vain palkkioiden kustannuksia. Muita kuluja seurattiin vain muutamilla alueilla. Puuttuvien kustannustietojen vuoksi tarkastuksessa ei voitu luotettavasti vertailla omaishoidon tuen kustannuksia alueiden välillä. “Jos jotain tarkastuksen perusteella lähtisin tutkimaan kustannusnäkökulmasta vielä tarkemmin, olisi ne henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen omaishoidon tuen päätöksen. Selvittäisin, mitä palveluita heillä on omaishoidon tuen sijaan käytössä, tai mitä palveluita heille tarjotaan”, ylitarkastaja Olli Karsio Valtiontalouden tarkastusvirastosta toteaa. Omaishoitajan uupumista ehkäistävä Omaishoitajaliitto kritisoi lähtökohtaa, jossa omaishoidon ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan kustannussäästöt. Omaishoito ei ole, eikä sen tule olla aina halvin hoivaratkaisu, varsinkaan sitovissa ja vaativissa hoivatilanteissa. ”Omaishoitoa ei tule nähdä vastakohtana muille palveluille, vaan osana kokonaisuutta, jossa omaishoito ja julkisen vastuulla olevat muut palvelut tukevat toisiaan”, Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen kiteyttää. Kustannustarkastelun ohella on huomioitava omaishoidon aiheuttama kuormitus omaishoitajalle, sen hinta omaishoitajan terveydelle ja hyvinvoinnille. Omaishoitajan uupumista tulee ennaltaehkäistä riittävillä palveluilla. ”Valtaosa hoitaa läheistään ilman sopimusta. He saavat liian vähän tukea ja palveluja, vaikka heidän panoksensa on merkittävä”, Tervonen jatkaa. Omaishoitajaliitto yhtyy tarkastuskertomuksen näkemykseen, että tarvitaan kansallinen ohjeistus ja yhtenäinen seurantamalli omaishoidon todellisten kokonaiskustannusten seurantaan. Ilman luotettavaa ja kattavaa tietopohjaa ei voida tehdä kestäviä päätöksiä omaishoidon kehittämiseksi kansallisesti tai alueellisesti. ”Omaishoidon tuen kehittämisen tulee olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä, koska muutokset ja alueelliset erot heikentävät luottamusta palvelujärjestelmään. Omaishoitajilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja tarpeisiin vastaaviin palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Yhteinen vastuumme on varmistaa, ettei kukaan joudu kohtuuttomiin tilanteisiin, vaan saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa tuen ja palvelut”, Tervonen korostaa. vtv.fi/raportti/iakkaiden-omaishoidon-tuki Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusraportti iäkkäiden omaishoidosta osoitti muun muassa, että palveluissa ja omaishoidon tuen palkkion myöntämisessä on alueellisia eroja.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==