9 Lähellä 2/2026 Omaishoitoon on suunnattava enemmän rahoitusta ja palveluja Iäkästä läheistään auttavien rooli on merkittävä ja korostuu nykyajassa. Omaishoitajat turvaavat yhteiskunnan toimivuutta, mutta omaishoitoperheiden saama tuki on usein liian vähäistä. Moni läheisestään huolta pitävä on itsekin ikääntynyt. Vanhusasiavaltuutettu on tuonut esille, että omais- ja läheishoivaan on suunnattava enemmän rahoitusta ja palveluja. Omaishoidon kokonaisuus on tärkeä osa iäkkäiden palveluita, koska omaishoitajat vastaavat usein hyvin sitovista ja vaativista auttamis- ja hoivatilanteista. Läheis- ja omaishoitajat säästävät moninkertaisesti yhteiskunnan resursseja suhteessa heille osoitettuun taloudelliseen ja muuhun tukeen. Ilman omaishoitoa ikääntyneet tarvitsisivat runsaasti kotihoidon palveluita tai ympärivuorokautista hoitoa. Kuitenkin ikääntyneiden omaishoidon sopimusten määrä on vähentynyt, ja samaan aikaan kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa on yhä vaikeampi saada. Pula palveluista korostaa entisestään läheisten suurta roolia ikääntyneiden päivittäisen elämän tukena. Omaishoitajien riittävät palvelut on turvattava. Vanhusasiavaltuutettu on suositellut, että omaishoitoperheiden tueksi hyvinvointialueilla on saatavilla riittävästi lyhytaikaista palveluasumista, perhehoitoa sekä muuta tukea myös äkillisissä tilanteissa. Omaishoitotilanteissa tueksi tarvitaan myös esimerkiksi kuntouttavaa päivätoimintaa, järjestöjen vertaistuellisia ryhmiä sekä neuvontaa. Tietoa hyvinvointialueen palveluista ja tuesta omaishoitajille on tärkeää saada myös ilman digitaitoja, esimerkiksi kirjepostina iäkkäimmille. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä omaishoitajiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta heillä on mahdollisuuksia hoitaa omaa kuntoa tai ylläpitää sosiaalisia suhteita. Omaishoitajien yhdenvertaista asemaa eri alueilla tulee edistää. Hyvinvointialueiden kesken on eroja, kuinka suuri osuus yli 65-vuotiaista oli sopimusomaishoidon piirissä. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja käytänteet myös vaihtelevat alueittain. Omaishoidon tuen kriteerien tulisi olla kansallisesti yhtenäiset. On myös tärkeää muistaa, että moni pitää huolta ja hoivaa iäkästä läheistään ilman omaishoitosopimusta. Myös he tarvitsevat tukitoimia. Omaishoidon vähimmäispalkkiota on viime aikoina korotettu, mikä on hyvä uutinen. Vanhusasiavaltuutettu on kuitenkin peräänkuuluttanut valtakunnallista seurantaa siitä, miten omaishoidon vähimmäispalkkion korotukseen budjetoidut eurot tosiallisesti kohdentuvat omaishoitajien hyväksi eri hyvinvointialueilla. VIERASKYNÄ Elisa Virkola Vilhelmiina Lehto-Niskala Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijoina vanhusasiavaltuutetun toimistossa
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==