31 Lähellä 2/2026 Tiedonsaannin rajat ja mahdollisuudet omaisen näkökulmasta Neuvonnassamme meihin otetaan usein yhteyttä silloin, kun asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen. Viranomaisen ja asiakkaan näkemys esimerkiksi hoidon sitovuudesta ja palveluiden tarpeesta voivat erota merkittävästi. Yleensä näissä tilanteissa kannattaa ensin neuvotella päätöksentekijän kanssa. Tarvittaessa voi myös hyödyntää tavanomaisia oikeussuojakeinoja kuten oikaisupyyntöä, muistutusta tai kantelua. On hyvä muistaa, että ihmisellä on oikeus häntä koskevaan tietoon tai asianosaisella on oikeus saada tietoa häntä koskevassa asiassa. EU:n tietosuoja-asetuksen lähtökohtana on, että ihmisellä on oikeus saada tietää, mitä tietoa hänestä on tallennettu sekä oikeus tarkistaa tietojen oikeellisuus. Myös julkisuuslakimme mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto asiakirjoista, jotka ovat voineet vaikuttaa asian käsittelyyn. Jos viranomainen kieltäytyy luovuttamasta tietoja, sen on perusteltava päätöksensä ja ilmoitettava sovellettava lainkohta. Näin asianosainen pystyy paremmin arvioimaan, onko hänen asiassaan menetelty oikein ja lain edellyttämällä tavalla. Läpinäkyvä päätöksenteko voi periaatteena siten myös osaltaan toimia takeena oikeusturvalle, hyvälle hallinnolle ja yhdenvertaisuudelle. Mikäli tiedon pyytäjä ei ole asiakas itse vaan läheinen, on tilanne erilainen. Sekä potilastiedot että sosiaalihuoltoon liittyvät asiakastiedot ovat salassa pidettäviä ja niitä voidaan luovuttaa vain potilaan luvalla tai lain perusteella. Esimerkiksi pelkkä omaisen asema tai omaishoitajuus eivät välttämättä tarkoita oikeutta tai lupaa tietoihin. Pääsääntöisesti henkilö päättää itse, kenelle hänen terveydentilaansa ja hoitoaan koskevia tietoja saa antaa. Poikkeuksena ovat pienet lapset, joiden huoltajilla on lähtökohtaisesti pääsy lapsen potilastietoihin. Ihmisen tietoihin voi saada pääsyn, mikäli hän itse on antanut siihen nimenomaisen luvan. Erilaiset valtakirjat, edunvalvontavaltuutus tai viime kädessä käräjäoikeuden määräämä asema holhoustoimilain mukaisena edunvalvojana voivat myös olla keino saada riittävästi tietoa puolesta asiointiin. Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi määritellä myös joustavammin kenelle tietoja voi jakaa esimerkiksi sisarusten kesken. Laki huomioi erityistilanteet, kuten tajuttomuuden. Tällöin lähiomaisella on oikeus saada tieto potilaan henkilöllisyydestä ja terveydentilasta, ellei ole syytä olettaa potilaan kieltävän sitä. On tilanteita, joissa potilas ei kykene itse ilmaisemaan tahtoaan. Tällöin läheinen voi joutua niin kutsutun sijaispäättäjän roolin, kun on tarpeen selvittää, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Päätöstä tekevän on tällöin asiakkaan tavoin saatava päätöksen tekemistä varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätöstä tehtäessä. JURISTIN SILMIN Elias Vartio oikeudellinen asiantuntija Omaishoitajaliitto
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==