30 Lähellä 2/2026 MIELEN ASIOITA Milloin normaalista tulee häiriö Jokainen tuntee joskus surua, pelkoa tai ahdistusta. Mutta kun kielteiset tuntemukset jatkuvat pitkään, kyseessä voi olla mielenterveyden häiriö, ja silloin on syytä hakea apua. Millaisia ovat yleisimmät mielenterveyden häiriöt? Ahdistuneisuus Ahdistus voi tuntua epämääräisenä pahana olona mielessä ja kehossa. Ahdistus ja pelko ovat luonnollisia tuntemuksia, jotka saavat otteen kenen tahansa ajatuksista. Myös paniikkikohtaukset ovat normaaleja, tilapäisiä ja inhimillisiä reaktioita esimerkiksi vaikeissa elämäntilanteissa ja menevät usein luonnostaan ohi. Kohtausten oireet voivat olla monenlaisia: sydämentykytyksiä, hengenahdistusta, vapinaa, hikoilua, näkö- ja kuuloaistin häiriöitä tai lamaantumista. Ahdistuneisuuden taustalla voi olla esimerkiksi kuormittava elämäntilanne, pitkäaikaissairaus tai epävarma talous- tai maailmantilanne. Noin joka kymmenes kärsii elämänsä aikana ahdistuneisuus- ja pelko-oireisista häiriöistä. Alttius ahdistuneisuuteen, varovaisuuteen ja sosiaalisiin pelkoihin on osittain perinnöllistä tai kasvuympäristön muovaamaa. Lievään oireiluun riittävät usein itsehoitomenetelmät ja omahoito-ohjelmat, joissa harjoitellaan ahdistuksen kohtaamista ja sietokyvyn kasvattamista. Mikäli ahdistuneisuus on jatkunut päivittäisenä jo pidempään, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö. Tällöin on syytä kääntyä terveydenhuollon puoleen. Masennus Lyhytkestoiset alakuloisuuden tai surun tunteet kuuluvat elämään. Masennus taas tarkoittaa sairautta, jossa oireita esiintyy pidemmän aikaa ja ne haittaavat elämää. Arviolta joka viides sairastuu masennukseen jossakin elämänvaiheessa. Kenen tahansa elämä voi kriisiytyä. Oma tai läheisen sairastuminen, suuri vastuu läheisestä tai talousvaikeudet voivat altistaa masennukselle. Masennusta on monenlaista: lievistä oireista vakavampiin masennustiloihin. Yleisiä masennuksen oireita ovat masentunut, ahdistunut tai epätoivoinen mieliala, vähentynyt mielenkiinto muihin ihmisiin ja ympäristöön, kyvyttömyys kokea mielihyvää, unettomuus tai lisääntynyt unen tarve, lähes päivittäinen voimattomuus ja väsymys, huonommuuden ja syyllisyyden tunteet tai lisääntynyt päihteiden käyttö. Jos huomaat itsessäsi tai läheisessä useampia oireita pidemmän aikaa, kannattaa kääntyä terveydenhuollon puoleen. Yleisimmät hoitokeinot ovat keskusteluhoito ja lääkitys sekä erilaiset omahoito-ohjelmat. Masennus on oire myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, jossa vointi vuorottelee hypomaniasta tai maniasta masennukseen. Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaatii yleisimmin lääkehoidon. Psykoottiset häiriöt Psykoottisella häiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on häiriintynyt. Useimmiten oireina on harha-aistimuksia ja harhaluuloja. Tällöin henkilön on vaikea erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Ihminen voi kuulla ääniä, nähdä harhakuvia, ja hänellä voi olla kokemus siitä, että joku seuraa tai salakuuntelee. Kokemukset ovat niin todentuntuisia, että henkilö uskoo ne tosiksi. Psykoottiset häiriöt vaativat aina lääkärin arviota ja hoitoa. Skitsofrenia on pitkäaikaisista psykoottisista häiriöstä tavallisin. Syömishäiriöt Syömishäiriöt ovat yleisiä. Noin joka kymmenes sairastuu syömishäiriöön varhaisaikuisuuteen mennessä, mutta häiriötä ilmenee kaikissa ikäryhmissä. Syömishäiriöt ovat psyykkisiä häiriöitä, joissa riittävä tai tasapainoinen syöminen on eri syistä hankalaa. Oireilu ei välttämättä näy kehon koossa. Syömishäiriöitä sairastava ei välttämättä itse tunnista tilannettaan, hän voi jopa peitellä asiaa. Varhainen hoitoon pääsy on tärkeää. Tarja Tikkanen ja Sanna Hyry Mielenterveyden Keskusliitto Lue lisää: mtkl.fi/mita-mielessa mielenterveystalo.fi/omahoito
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==