29 Lähellä 2/2026 Masennus voi oireilla kipuna tai kertoa muistisairaudesta Masennus vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin ja voi heikentää muistia. Toisaalta moneen muistisairauteen voi liittyä masennusta. Masennus on yleistä myös ikääntyneillä, mutta sen oireet ovat osittain erilaisia kuin työikäisillä. “Lääkäriin hakeudutaan usein somaattisten oireiden vuoksi: on vatsakipua, päätä särkee, on huonoa oloa. Tai toimintakyky on laskenut, eikä pysty tekemään enää samoja asioita kuin aiemmin. Ja lopulta taustalla onkin masennus”, kertoo apulaisylilääkäri Outi Rantala. Masennuksessa mielihyvän kokeminen usein heikentyy. ”Saattaa tuntua, että mikään ei oikein kiinnosta, ei edes läheisten kuulumiset. Ei huvita lähteä mukaan, vetäydytään. Mieliala on madaltunut, vaikka ei oikein itse osaa sanoittaa, että olisi masentunut.” Mieliala voi toki madaltua monesta syystä. Ikääntymiseen usein kuuluvat menetykset, sairaudet, toimintakyvyn heikkeneminen ja toisten avun varassa oleminen altistavat osaltaan masennukselle. Masennus voi myös oireilla univaikeuksina tai ahdistuksena sekä vaikeuttaa keskittymistä ja heikentää muistia. Toisaalta kaikkiin muistisairauksiin voi liittyä psykiatrisia oireita, kuten masennusta. ”Jos vastaanotolle tulee 80-vuotias potilas, joka on selvinnyt elämästä ilman, että olisi aiemmin masentunut, pohdimme herkemmin muistisairauden mahdollisuutta. Masennus voi tulla kenelle tahansa, mutta jos on aina ollut resilientti, on sitä todennäköisemmin myös iäkkäänä”, Rantala toteaa. Lääkkeitä, liikuntaa ja läsnäoloa Muisti yleensä palautuu masennuksen hoidon myötä, kun masennusoireet ovat väistyneet, mikäli kyse ei ole muistisairaudesta. ”Muistitutkimukset ajoitetaan niin, että ihminen olisi silloin mahdollisimman skarppina.” Muistisairausdiagnoosi ei estä masennuksen hoitamista. Mitä pidemmälle muistisairaus etenee, sitä enemmän psykiatristen oireiden taustalla on biologisia tekijöitä. Masennus ei itsessään nopeuta muistisairauden etenemistä. ”Mielialalääkitys kannattaa ehdottomasti aloittaa, jos sille on tarve. Myös ahdistusta voidaan hoitaa lääkityksellä.” Ikääntyneillä lääkkeiden annostukset ovat työikäisiä pienempiä ja niitä nostetaan hitaammin. ”Mitä iäkkäämpi on, sitä herkempi on myös lääkkeiden haittavaikutuksille. Lääkityksessä on onneksi erilaisia vaihtoehtoja, ja esimerkiksi iäkkäiden vaikean masennuksen hoidosta psykiatrisesta sähköhoidosta on hyviä kokemuksia. Se sopii myös muistisairaille.” Masennuksen hoidossa säännöllinen vuorokausi- ja ateriarytmi, ulkoilu ja sosiaaliset suhteet ovat myös tärkeitä. Rantala kuitenkin pohtii, että kotikuntoutusta ei voi sysätä yksin omaishoitajan harteille. Voimavarat eivät voi riittää kaikkeen. ”Luulen, että kuormittava tilanne aiheuttaa monelle omaishoitajalle itselleen masennusta. Toivon, että he eivät unohtaisi itseään vaan hakisivat apua, jos huomaavat itsessään masennusoireita.” Rantala kannustaa omaishoitajia myös vertaistuen pariin ja pitämään itsestään huolta. ”Tuntuisi kuitenkin vähättelyltä kehottaa vain omaishoitajaa liikkumaan tai nukkumaan hyvin. Jos on hoidettavassa kiinni 24 tuntia vuorokaudessa, on vaikea tehdä oman hyvinvoinnin eteen mitään, jollei hoidettava saa olla välillä muualla. Ja se taas on asia, johon yhteiskuntamme antaa raamit, määrittelee, mihin rahat kohdistamme”, Rantala miettii. Lissu Kiviniemi Apulaisylilääkäri Outi Rantala työskentelee HUS geropsykiatrialla. Siellä arvioidaan, tutkitaan ja hoidetaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevia 65-vuotta täyttäneitä ihmisiä. MIELEN ASIOITA
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==