30 Slalli 2 / 2026 Kevät houkuttelee pihapuuhiin Ilmatieteen laitos määrittelee kevään alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvämmin 0-10 asteen välille. Lämpö herättää talvilevolla olleet ötökät ja lämmittää maan viljelylle sopivaksi. SURRUR – ONKO KIMALAISIA JO NÄKYNYT? Kevään ensimmäisten hyönteisten joukossa liikkeellä ovat pörröiset kimalaiskuningattaret. Niiden keltamusta väritys varoittaa myrkyllisyydestä, mutta kimalaiset pistävät vain viimeisessä hädässä. Ne jättävät ihmiset rauhaan, jos niitä ei mene häiritsemään. Kimalaiskuningatar talvehtii aikuisena. Se tarvitsee heti herättyään runsaasti siitepölyä voidakseen perustaa uuden pesän. Keväällä on vain vähän kukkivia kasveja, joten avainasemassa ovat kukkivat pajut ja varhain kukkivat sipulikasvit, kuten krookukset. Kimalaisten elämästä ja tärkeästä pölytystyöstä kerrotaan Kasvun piha -sivustolla kolmessa sadussa. Sivustolta löytyy myös muita puutarhasatuja, sekä värityskuvia ja puuhatehtäviä, jotka innostavat seurailemaan pihalla tapahtuvia muutoksia eri vuodenaikoina. Kasvun pihan materiaalipaketin löydät täältä: polkuedu.fi/kasvun-piha SORMET MULTAAN! Viljelyprojektit ovat hauska tapa oppia ja ne lisäävät pihalle kiinnostavaa tutkittavaa. Kaupunkiviljelyä voi toteuttaa kaikenlaisilla pihoilla esimerkiksi ämpäreissä, kasvatussäkeissä tai kasvatuslaatikoissa. Myös sisällä voi kasvattaa erilaisia versoja ympäri vuoden. Kun kaupunkiviljely kulkee käsi kädessä varhaiskasvatussuunnitelman kanssa, se ei jää irralliseksi asiaksi. Siitä tulee luonteva osa rikasta, lapsia innostavaa ja osallisuutta tukevaa varhaiskasvatusta, jossa eri oppimisen alueita hyödynnetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. KASVUN PIHA ON MUKANA LAPSIMESSUILLA HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA 24.-26.4.2026 (OSASTO 6F60) Tule osastollemme keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, tai vain tutustumaan kompostilieroihin ja kuuntelemaan satuja! Muista myös pe 24.4. klo 11-11.25 puheenvuoromme ammattilaispäivässä. Viljelyprojektin kokoon ja toteutukseen päiväkodissa vaikuttavat monet seikat: • Mitkä ryhmät ovat kiinnostuneita? Miten perheet voisivat osallistua? • Mihin viljelykset voisi pihalla parhaiten sijoittaa? • Tarvitaanko hankintoja: multa, siemenet tai taimet, laatikot tai ruukut sekä kastelukannut. Voiko näitä saada lahjoituksina? Pieniä kasteluvälineitä voi myös askarrella muovipulloista. • Osallistakaa lapset mukaan viljelysten suunnitteluun ja lajien valintaan. • Kesäajan hoito: lajien valinnalla voi vaikuttaa kastelutarpeeseen. Kokeilkaa rohkeasti kasvattaa tuttuja tai erikoisempia kasveja! • Retiisit ja salaatit kasvavat nopeasti. • Ruuanlaitosta yli jääneen yrttiruukun voi istuttaa multaan, jos juuret ovat vielä elossa. • Peruna voi kasvaa vaikka ämpärissä ja yksittäisiä siemenperunoita voi saada keittiöstä. Huomioikaa kuitenkin, että perunan maanpäälliset ja vihreät osat ovat myrkyllisiä! • Härkäpapua ja herneitä saa pusseissa edullisesti ja versot ovat syötäviä. Ne myös kukkivat kauniisti. Herneitä pitää muistaa tukea. • Ruusupapu on hieno köynnöskasvi ja sen kauniita siemeniä voi käyttää myös askartelussa. • Kesäkurpitsa on parhaimmillaan satoisa ja näyttävä, mutta vaatii säännöllistä kastelua. • Bataatti on eksoottisempi ja kasvaa pitkänä köynnöksenä. Mukuloita se ei meillä välttämättä ehdi tehdä, mutta lehdet ovat syötäviä pinaatin tapaan. • Auringonkukansiemeniä on hyvin saatavilla. Kasvuaika on pitkä, mutta lopputulos näyttävä. Sitä voi kasvattaa myös syötäviksi versoiksi ruukussa. • Voikukkakin on syötävä ja pölyttäjille tärkeä mesikasvi. Salaattivoikukan siemeniä on myynnissäkin. Elsa Rintala ympäristöasiantuntija Ympäristökoulu Polku
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==