Simpukka 1 | 2026 5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA ... Emme voi tietää toistemme tarinoita VINKKI ... Uusi vuosi on tuonut mukanaan uuden teeman, jonka tarkoituksena on laajentaa etenkin julkisessa keskustelussa olevaa perhekäsitystä. Tänä vuonna kutsumme sinut ja kaikki muut mukaan pohtimaan kanssamme kysymystä, joka koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella: mikä on perhe? Tahattoman lapsettomuuden kokemusten keskellä kysymys perheestä ei ole yksiselitteinen. Juuri siksi se ansaitsee tulla tarkastelluksi moninaisuudessaan. Perheen merkitys ei perustu vain rakenteeseen, vaan siihen, millaisia suhteita ja merkityksiä sen sisällä syntyy. Perhe voi merkitä ihmiselle turvaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta tai paikkaa, jossa saa olla oma itsensä. Se voi olla tuki arjessa ja kriiseissä, ilon jakaja ja lohtu vaikeina hetkinä. Perheellä on yksilön elämässä suuri merkitys, sillä se auttaa rakentamaan identiteettiä, vahvistaa hyvinvointia ja antaa parhaimmillaan kokemuksen siitä, että on hyväksytty ja arvokas sellaisena kuin on. Ja vaikka perhe ei aina ole ongelmaton tai pysyvä, sen vaikutus yksilön elämään on usein pitkäkestoinen Perheitä koskevassa keskustelussa tulisi pysähtyä kuuntelemaan toistemme kokemuksia ilman oletuksia. Emme voi tietää, millaisia tarinoita, menetyksiä, iloja tai kipuja toistemme perhemääritelmän taustalla on. Monimuotoisten perheiden ymmärtäminen ei hajota vaan vahvistaa yhteisöä. Hyväksymällä perheiden erilaiset muodot luomme tilaa turvallisuuden, osallisuuden ja arvostuksen kokemukselle. Puheenjohtajana haluan muistuttaa, että yhteisömme voima syntyy erilaisista ihmisistä ja tarinoista. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokainen voi puhua perheestään omilla sanoillaan ilman selittelyä tai puolustautumista. Perhe on siellä, missä on rakkautta ja huolenpitoa. Ja sen määritelmän saa jokainen tehdä itse. Lempeitä ja valoisia talvipäiviä toivotellen! Salli Moilanen Progesteronipitoisuus vaikuttaa raskauden onnistumiseen Lääketieteen asiantuntijalehden Reproductine Biomedicine Onlinen joulukuun 2025 numerossa julkaistiin mielenkiintoinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin, onko pistoksena annettavasta progesteronilääkityksestä hyötyä niillä, joiden veren progesteronipitoisuus oli tavallista pienempi pakastetun alkion siirron yhteydessä. Aiemmin on todettu, että matala progesteronitaso heikentää raskausennustetta. Kaikki tutkimukseen osallistuneet käyttivät tukilääkityksenä estrogeeniä ja emättimen kautta annettavaa progesteronia. Veren progesteronipitoisuus mitattiin alkionsiirtoa edeltävänä päivänä. Niille, joiden progesteronipitoisuus oli tavoiteltua pienempi, aloitettiin muun lääkityksen ohella pistoksina annettava progesteronihoito. Siitä oli hyötyä, sillä raskaustulokset olivat yhtä hyvät molemmissa ryhmissä. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin ikään kuin sivuhuomiona tärkeä havainto. Se liittyi synnytysten määrään ja raskaustestipäivänä mitattuun progesteronipitoisuuteen. Pitoisuuksissa oli eroja, mutta lääkitystä ei enää muutettu, vaan se jatkui samanlaisena kuin siihen saakka. Kun progesteronipitoisuus oli tiettyä tasoa korkeampi, raskaus päättyi synnykseen jopa yli kaksi kertaa useammin kuin niillä, joilla pitoisuus oli pienempi. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty, miksi progesteronipitoisuuksissa oli merkittäviä eroja. Imeytyivätkö lääkkeet toisilla huonommin vai johtuivatko erot istukan hormonituotannon eroista? Koska lääkitystä ei enää muutettu, ei tiedetä, olisiko synnytyksiä ollut enemmän, jos progesteronilääkitystä olisi lisätty. Lisähoidon hyödystä on kuitenkin saatu viitteitä muista tutkimuksista. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös endometrioosipotilaita. Endometrioosi voi heikentää kohdun kykyä reagoida progesteroniin (progesteroniresistenssi), jolloin tukilääkityksen tarve on huomattavasti normaalia suurempi. TEKSTI EERO VARILA KUVA ADOBE STOCK
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==