Rakennettu Ympäristö 4/2016

Rakennettu Ympäristö 4/16

Kuva: Lumon

Palveluyhtiö ylläpitää alueen portaalia, Kangas-

verkkoa, jossa on tietoa taloyhtiöistä, yhteisistä ti-

loista ja pihoista. Verkko kehittyy jatkuvasti. Tule-

vaisuudessa sitä kautta voi kenties varata itselleen

yhteiskäytössä olevan autonkin.

Yhteinen tahtotila kumppanuuskaavoituksen

edellytyksenä

Kankaalla on käytössä niin sanottu kumppanuuskaa-

voitusmalli, mikä tarkoittaa sitä, että rakennettava

alue suunnitellaan julkisen sektorin, kuten kaupun-

gin tai kunnan ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.

Kumppanuuskaavoituksessa yhteistyö rakennuttaji-

en ja rakennusliikkeiden kanssa aloitetaan varhain,

jo siinä vaiheessa, kun alueen asemakaavaa vasta

luonnostellaan. Kumppanuuskaavoitus nopeuttaa

alueen toteumista, sillä alueen suunnittelu toteute-

taan kaavoituksen yhteydessä.

− Kumppanuuskaavoituksen historia on melko

lyhyt ja moni hanke on yhä kesken, joten valmii-

ta malleja näin laajaan kokonaisuuteen ei juuri ole

olemassa. Haimme ideoita ja toimintatapoja Hel-

singin kaupungilta, jolla on pitkäaikaisimmat koke-

mukset isojen kaupunkikehityskohteiden suunnit-

telusta ja toteutuksesta, Jyväskylän kaupungin tont-

tipäällikkö

Ora Nuutinen

kertoo.

Jyväskylässä kaupunki omistaa Kankaan maa-

alueen, jolloin se voi käyttää määräys- ja ohjausval-

taa koko alueen suunnittelussa. Alueen omistami-

nen antaa kaupungille mahdollisuuden toteuttaa

myös elinkaariajattelua suunnittelussa.

Kankaalle valittiin tonttienluovutuskilpailun tu-

loksena kaksi kumppania, Skanska ja YIT. Rakennut-

tajilta kumppanuuskaavoitus edellyttää pitkäjäntei-

syyttä ja sitoutumista. Tilanteet ja taloudelliset suh-

danteet saattavat vuosien kuluessa muuttua paljon-

kin, mutta ne eivät saa näkyä rakentamisen laadussa.

− Tällaisen kaavamallin onnistuminen edellyttää

sitä, että kaikki näkevät sen hyödyn ja uskovat sii-

hen. Kaupungin tulee kohdella kumppaneita tasa-

puolisesti, ja heillä täytyy olla yhteistyöhalua myös

keskenään, Nuutinen summaa.

Taide lisää alueen vetovoimaisuutta

Kankaalla on käytössä valtakunnallisesti ainutlaa-

tuinen taide- ja kulttuurihankintojen rahoitusmalli,

prosenttikulttuuriperiaate, jossa 1 % rakentamiskus-

tannuksista sijoitetaan taiteeseen ja kulttuuriin. Vuo-

teen 2035 mennessä taiteeseen ja kulttuuriin ohjau-

tuu noin 5,5 miljoonaa euroa, joista suurin osa saa-

daan rakennuttajilta.

Kankaalla prosenttiperiaatetta toteutetaan ai-

Kuva: Minnamari Koskela

Kuva: Harri Wickstrand

Kuva: Ville Kotimäki