Rakennettu Ympäristö 3/2016

Rakennettu Ympäristö 3/16

Kaupunkipuistot ja hyvinvointi

Kaupungistuminen etenee ryminällä maapallolla, mikä merkitsee sitä, että

maaperä eli vihreä alue vähenee. Mihin kaupunkien viheralueita tarvitaan?

iheralueilla on ratkaisevan tärkeä merkitys

monien aineellisten ja aineettomien ekosys-

teemipalvelujen tuottajana, ja nehän ovat

lisäksi ilmaisia", sanoo kaupunkiekosystee-

mitutkimuksen professori

Heikki Setälä

Ympäröivän luonnon palvelut

Ympäröivä luonto tarjoaa Setälän mukaan ihmisille

erilaisia palveluita. Ensinnäkin on tuotantopalvelu-

ja, kuten ekosysteemeistä saatava ravinto, materia ja

energia, siis erilaiset hyödykkeet. Toi-

seksi on ympäristön ylläpitopalvelut

kuten ilmasto, eroosiontorjunta tai

jätteiden maatuminen. Kolmantena

on kulttuuriset hyödyt eli ympäristön

virkistykselliset, henkiset ja esteettiset

arvot.

Vaikka kaupungeissa ekosystee-

mipalvelujen määrä on ympäröivään

maaseutuun verrattuna pieni, niillä

on suora yhteys asukkaiden elämään,

terveyteen ja talouteen.

"Kaupunkipuistoilla on lasketta-

vissa oleva suora rahallinen hyöty,

joka ei ainoastaan liity estetiikkaan",

Setälä toteaa.

Setälä on verrannut kaupunkien runsaasti pin-

noitettuja keskustoja vaihtelevia määriä viheraluei-

ta käsittäviin reuna-alueisiin, ja tutkinut eri aluei-

den vedenkiertoa, ilmansaasteita sekä hiilidioksidi-

kaasua ilmaston lämmittäjänä.

Veden kierto kaupungissa

"Pinnoitetuimmilla alueilla maapinta-alaa on vähän,

joten alueen vedenpidätyskyky on heikko. Näillä alu-

eilla hulevesiongelmat kasvavat. Koska

suodatusta maaperän läpi ei tapahdu,

vesistöihin laskeva vesi on likaista. Esi-

merkiksi rehevöittävää fosforia olem-

me mitanneet pinnoitetuilta alueilta

kymmenkertaisia määriä verrattuna

kaupunkien vihreämpien reuna-aluei-

den hulevesiin. Kun sade- ja sulamis-

vedet eivät pääse imeytymään maape-

rään, myös tulvariskit kasvavat."

"Nurmivaltaisissa puistoissa hule-

vedet ja niiden ravinteet kulkevat no-

peasti maaperän läpi ja laskevat ve-

sistöihin paljolti sellaisenaan. Puu-

valtaisten puistojen havupuut sen si-

KATRI PAJUSOLA

Puistopuiden merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä kaupungeissa on vähäinen. Paremmin hiilidioksidia sitoutuu etenkin

vanhojen puistojen maaperään. Kuvassa Sammonpuistikko Helsingin Töölössä.

Heikki Setälä.

Kuva: Tommi Ahlberg

Kuva: Helsingin yliopisto