

PUUN OMINAISUUDET
Puun leikkauslujuus on 10 - 15 % puun syiden suuntaisesta veto-
lujuudesta. Leikkauslujuutta heikentävät oksat sekä puussa esiinty-
vät viat ja halkeamat.
Puun kimmoisuus ja kulutuskestävyys lisääntyvät puun tiheyden
kasvaessa. Puun kimmomoduuli syiden suunnassa voi olla jopa sa-
takertainen verrattuna puun kimmomoduuliin syitä vastaan koh-
tisuorassa. Säteen suunnassa kimmomoduuli on noin kaksi kertaa
niin suuri kuin kimmomoduuli tangentin suunnassa.
Puun lämpötekniset ominaisuudet
Puun lämmönjohtavuus on suhteellisen vähäinen puuaineksen
huokoisuuden vuoksi. Lämmönjohtavuus heikkenee puun tiheyden
vähetessä. Puun lämmönjohtavuus on noin kaksinkertainen syiden
suunnassa verrattuna lämmönjohtavuuteen syitä vastaan kohtisuo-
rassa. Esimerkiksi männyn lämmönjohtavuus syiden suunnassa on
0,22 W/m
°
C ja syitä vastaan kohtisuorassa 0,14 W/m
°
C.
Puun kosteuden lisääntyminen lisää lämmönjohtavuutta. Puun
lämpötilan laskiessa sen lujuus yleensä lisääntyy. Puun lämpölaaje-
neminen syiden suunnassa on erittäin vähäistä. Säteen ja tangentin
suunnassa lämpöliikkeet ovat selvästi suurempia.
Toistuva lämpötilan vaihtelu vähentää puun lujuutta. Alle +0
°
C:n
lämpötilassa puussa voi esiintyä pakkashalkeamia, sillä soluonte-
loissa oleva vesi laajenee jäätyessään.
Puun lämmönvaraamiskyky eli lämpökapasiteetti riippuu puun
tiheydestä, kosteudesta, lämpötilasta ja syiden suunnasta. Kosteu-
den lisääntyminen parantaa puun ominaislämpöä, koska veden
ominaislämpö on suurempi kuin puulla. Männyn lämpökapasiteet-
ti on lähes sama kuin tiilellä, vaikka puun tiheys tiileen verrattuna
on vain 1/3.
Hyvän lämpökapasiteetin vuoksi järeä hirsiseinä toimii sellaise-
naan suhteellisen hyvänä ulkoseinärakenteena, vaikka esimerkiksi
mineraalivillan lämmöneristyskykyyn verrattuna puun lämmön-
johtavuus on noin kolminkertainen.
Puun kosteustekniset ominaisuudet
Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luo-
vuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluidenmukaan.
Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa. Puu säi-
lyttää hygroskooppisen ominaisuutensa kaikissa vaiheissaan, sillä
pintakäsittelytkin vain hidastavat kosteuden muutoksia.
Kosteuden vaihteluiden seurauksena puu kutistuu tai turpoaa ja
muuttaa muotoaan. Anisotrooppisena (ominaisuudet erilaiset eri
suunnissa) materiaalina puun pitkittäissuuntainen kosteuseläminen
on vähäistä, mutta poikittaissuuntainen kosteuseläminen on mer-
kittävää ja se on huomioitava rakenteita sekä yksityiskohtia suun-
niteltaessa.
Puun alkaessa kuivua, soluonteloissa oleva vapaa vesi poistuu en-
simmäisenä. Puun kosteustilaa, jossa vapaa vesi on poistunut so-
luonteloista, mutta soluseinämät sisältävät enimmäismäärän vettä,
kutsutaan puun syiden kyllästymispisteeksi. Puun kosteuspitoisuus
on tällöin noin 30 %.
Soluonteloissa olevan vapaan veden poistumisen jälkeen alkaa
soluseinämiin sitoutunut vesi poistua, jonka seurauksena puu alkaa
kutistua. Kutistuminen aiheuttaa puuhun muodonmuutoksia, jotka
taas aiheuttava puuhun sisäisiä jännityksiä. Sisäiset jännitykset ai-
heuttavat puuhun halkeamia ja sahatavarakappaleissa sisäisten jän-
nitysten vaikutus näkyy myös mm. kieroutumisena.
Puun kosteuspitoisuuden ollessa alle 20 %, se on yleensä turvassa
lahottajasieniltä, homeilta ja muilta biologisilta tuholaisilta. Lisäk-
si kuivan puun lujuus- ja jäykkyysominaisuudet ovat märkää puu-
ta paremmat. Lujuusominaisuuksien paraneminen puun kuivuessa
perustuu soluseinämien liikkumiseen lähemmäksi toisiaan ja toi-
siinsa kiinnittymiseen.
Lujuus- ja jäykkyysominaisuuksiltaan kuusi ja mänty ovat sa-
mankaltaisia, mutta niiden kosteuskäyttäytymisessä on eroja. Kuu-
si reagoi sen ympärillä olevan kosteuden vaihteluihin hitaammin
kuin mänty. Tämä johtuu siitä, että soluseinämien huokosten läpät
(torukset) jäävät puun kuivuessa kuusella kauttaaltaan kiinniasen-
toon ja männyllä pintapuussa aukiasentoon. Männyn sydänpuus-
sa huokoset ovat tukkeutuneet pihkalla. Soluseinämien huokosten
ominaisuudet aiheuttavat myös sen, että kuusi on vaikea painekylläs-
tää ja männyssä kyllästysaineet voivat tunkeutua vain pintapuuhun.
Kuva 2. Veden poistuminen puun solukosta
Puun kosteuspitoisuus > 30 %
Soluonteloissa vapaata vettä
Puun kosteuspitoisuus < 30 %
Vesi alkaa poistua
soluseinämistä
Veden poistuminen
soluseinämistä jatkuu
Puu alkaa kutistua
Puun kosteuspitoisuus ~ 30 %
Soluseinämissä enimmäis
määrä vettä
Puun syiden kyllästymispiste
8
Puutavaraopas