11 / 80
TEKNINEN TIEDOTE
26.2.2013
Puurakenteen palomitoitus
1.0 SOVELTAMISALA
Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden palomitoitusta. Tarkoituksena on esittää, miten pu
kenteet käyttäytyvät palotilanteessa suojaamattomina ja suojattuina rakenteina. Esitetyt palomitoitusmenetel
ovat eurokoodi 5:n mukaisia, joten ne perustuvat ohjeeseen RIL 205-2-2009 ja Suomen kansalliseen liitteese
2.0 YLEISTÄ
Puurakenteet voidaan suunnitella palotilannetta varten kahdella erilaisella tavalla (suojattu ja suojaamaton), j
on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Puurakenteiden palomitoitusmenetelmät.
MENETELMÄ
OMINAISUUS
HIILTYMINEN
TYYPILLINEN KO
A) Suojaamaton rakenne
●
Puurakenne hiiltyy
●
Rakenne mitoitetaan erikseen
palotilanteen kuormille
●
Hiiltyminen tapahtuu lineaarisesti kysei-
selle puumateriaalille ominaisella hiilty-
misnopeudella koko vaaditun palonkesto-
ajan
●
Massiiviset rakent
B) Rakenne suojattu koko
vaaditun palonkestoajan
●
Puurakenne ei hiilly
●
Rakennetta ei tarvitse mitoit-
taa erikseen palotilanteen
kuormille
●
Hiiltymistä ei tapahdu vaaditun palon-
keston aikana (ks. taulukko 3)
●
Hoikat rakenteet
●
Liitokset
C) Rakenne suojattu osan
vaaditusta palonkesto-
ajasta
●
Puurakenne hiiltyy
●
Rakenne mitoitetaan erikseen
palotilanteen kuormille
●
Rakenteella on erilaisia mitoituksessa
huomioitavia vaiheita:
- ei hiilly lainkaan
- hiiltyy tietyn ajan kuluttua
●
Hiiltyminen tapahtuu kahdella tai kolmella
erilaisella nopeudella vaaditun palonkes-
ton aikana riippuen suojaustavasta
●
Erilaiset hiiltymisnopeudet johtuvat mm.
seuraavista tekijöistä:
- puurakenne lämpenee palosuojauksen
takana
- pysyykö palosuojaus paikoillaan vai ei
●
Hoikat rakenteet
Puun äänitekniset ominaisuudet
Puu on kevyt materiaali, joten sellaisenaan sen ääneneristys ei ole
erityisen hyvä. Paksu, tiivispintainen ja sileä puurakenne ei myös-
kään erityisen hyvin vaimenna ääntä. Puu johtaa ääntä paremmin
syiden pituussuunnassa kuin syitä vastaan kohtisuorassa. Tiivis
puurakenne heijastaa ääntä, ja siitä voidaan helposti muodostaa ää-
nen heijastuksia suuntaavia pintoja. Tätä ominaisuutta käytetään
hyväksi esimerkiksi soittimissa ja musiikkisaleissa.
Puurakennusten riittävä ääneneristävyys saavutetaan yleensä ra-
kenteellisin keinoin käyttämällä monikerrosrakenteita. Sijoittamalla
levyn tai paneloinnin taakse ilmavälin lisäksi huokoinen absorptio-
materiaali, esimerkiksi lämmöneristekerros, muodostuu niin kut-
suttu levyresonaattori, joka värähdellessään vaimentaa tehokkaasti
keveille rakenteille ongelmallisia matalia ääniä. Lisäksi tekemällä
puisia rimoituksia tai rei´ittämällä puupintoja saadaan aikaan rako-
tai reikäresonaattoreita, jotka vaimentavat tehokkaasti myös keski-
korkeita ääniä.
Puuvälipohjien askelääneneristävyyttä voidaan parantaa kasvat-
tamalla välipohjan massaa esimerkiksi pintabetonivalun avulla tai
käyttämällä välipohjan yläpinnassa joustavan kerroksen päälle asen-
nettavia nk. kelluvia pintalattioita.
Puun palotekniset
ominaisuudet
Puun syttymislämpötilaan vai-
kuttaa se, kuinka kauan puu on
lämmölle alttiina. Yleensä puu
syttyy 250 - 300 °C:ssa. Sytty-
misen jälkeen puu alkaa hiiltyä
noin 0,8 mm minuutissa. Pa-
lo etenee hitaasti massiivises-
sa puutavarassa, sillä syntynyt
hiilikerros suojaa puuta palo-
tilanteessa ja hidastaa puun si-
säosien lämpötilan nousua ja
palon etenemistä. Esimerkiksi
jo 15 mm:n etäisyydellä hiilty-
misrajasta puun lämpötila on alle 100 °C. Tätä ominaisuutta käy-
tetään hyväksi muun muassa kantavien rakenteiden mitoituksissa.
Liimapuulla hiiltymisnopeus on pienempi eli 0,7 mm/min. Puun
syttymisherkkyys lisääntyy puun tiheyden ja kosteuden vähetes-
sä sekä puukappaleen paksuuden pienetessä. Myös puumateriaa-
lin terävät kulmat, karkea inta, säröt ja halkeamat lisäävät palon
v ikut sta.
PUUN OMINAISUUDET
Puutavaraopas
11