Suomen työttömyys on ollut pitkään korkea. Silti Suomeen halutaan lisää ulkomaisia työntekijöitä ja asiantuntijoita. Eikö ensin pitäisi saada nykyiset työttömät töihin? Totta kai pitäisi. Ristiriita on kuitenkin osin näennäinen. Työpaikat, työntekijät ja osaaminen eivät aina kohtaa alueellisesti tai ammatillisesti. Lisäksi nykytilanne ei ole ikuinen: väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Tarvitsemme kaikkia Suomessa jo olevia tekijöitä, mutta myös ulkomailta tulevia työntekijöitä ja osaajia. Elintarvikeala tarvitsee ammattilaisia monipuolisesti eri tehtäviin. Vuorotyö, osaamisvaatimukset ja kilpailu tekijöistä vaikeuttavat rekrytointeja. Kyse on myös huoltovarmuudesta: suomalainen ruoka ei synny ilman toimivia tuotantolaitoksia ja osaavaa henkilökuntaa. Meijeriala on ollut perinteisesti suomalainen toimiala. Tämäkin on muuttumassa. Jotkut meijereistä sijaitsevat kaukana suurista kaupungeista. Moni suurkaupungin kasvatti saattaa nähdä meijerin sijaintipaikan ”epäseksikkäänä takahikiänä”, jonne muuttaminen vaatii tavallista enemmän rohkeutta. Jos muutos on iso toiselta puolelta Suomea muuttavalle, voi vain kuvitella, millainen kulttuurishokki se voi olla toisesta maasta tulevalle. Tiiviiseen työyhteisöön ei ole aina helppo tulla uutena työntekijänä, varsinkaan toisesta maasta. Sopeutuminen on aina sujuvampaa, jos uusiin tulijoihin ja muutoksiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Hyvä perehdytys on välttämätön, mutta yhtä tärkeitä ovat arkiset teot: tervehditään, neuvotaan, kutsutaan kahvipöytään ja annetaan aikaa päästä osaksi porukkaa. Työperäinen maahanmuutto jakaa mielipiteitä ja puolueita. Pitäisikö siihen suhtautua kriittisesti tai jopa kielteisesti? Samaan aikaan työnantajien Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on puhunut pitkään ja kuuluvasti työperäisen maahanmuuton puolesta. Miten tämä kaikki pitäisi tulkita? Onko EK Suomen vasemmistolaisin järjestö? Kysymys on tarkoituksella kärjistetty. Sen taustalla on kuitenkin vakava havainto: työvoimapula ei ole oikeiston tai vasemmiston ongelma. Se on suomalaisen työelämän yhteinen haaste, jossa ovien sulkeminen ei ole ratkaisu. Työpaikalla jokainen uusi työntekijä tarvitsee tasavertaiset työehdot, reilua kohtelua ja mahdollisuuden tuntea kuuluvansa joukkoon. Erilaiset taustat, kielet ja kokemukset eivät ole uhka vaan rikkaus. Kun juureutuminen Suomeen onnistuu, saamme uusia työntekijöitä, osaamista ja uusia näkökulmia. Ennen kaikkea varmistamme, että suomalainen ruoka tehdään myös tulevaisuudessa Suomessa, suomalaisella osaamisella ja riittävällä työvoimalla. ▪ EK – Suomen vasemmistolaisin järjestö? 76. vuosikerta Julkaisija Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Toimituksen osoite Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 611 maitotalous@mvl.fi Päätoimittaja Markku Salomaa puh. 040 752 4455 markku.salomaa@mvl.fi Toimitussihteeri Camilla Zewi-Kalliomaa puh. 050 512 0333 camilla.zewi-kalliomaa@mvl.fi Ilmestyy seuraavan kerran 18.12.2026 Markku Salomaa Kannen kuva MVL:n liittokokous järjestettiin kauniin Pielisjoen rannalla, Joensuussa. Taitto PunaMusta Oy, Sisältö- ja suunnittelupalvelut Paino PunaMusta Oy ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakausmedian jäsen 25 Levi kutsuu 27 MAAILMALTA 28 Työn ohessa kohti uutta osaamista 30 Maitoautosta meijerialan opintoihin 32 TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömien mahdollisuudet opiskella laajenivat heinäkuussa 34 YHTEYSTIEDOT Päätoimittajalta Moni suurkaupungin kasvatti saattaa nähdä meijerin sijaintipaikan ”epäseksikkäänä takahikiänä” 3
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==