sukupolvien mukana. Johtajan on hyväksyttävä muutos ja sopeuduttava siihen. Vaikeimpia hetkiä ovat olleet tilanteet, joissa päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen. Yt- ja muutosneuvotteluja on uralle mahtunut onneksi vain vähän, mutta helppoja ne eivät ole koskaan. Vaikuttajana Murto-Koivisto korostaa yhteisen työn merkitystä. Meijerialan ratkaisut eivät hänen mukaansa ole yhden ihmisen saavutuksia, vaan syntyvät ryhmissä, verkostoissa ja järjestöissä. Maito pitää Suomen liikkeessä Murto-Koiviston mielestä meijerialan merkitystä pitäisi katsoa koko ketjun kautta. Maito ei ole vain meijerin vastaanottama raaka-aine tai kaupan hyllyllä oleva tuote, vaan osa laajaa kokonaisuutta, joka ulottuu maitotiloilta jalostukseen, logistiikkaan, kauppaan ja kuluttajien pöytiin. Ketju työllistää suuren määrän suomalaisia myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että päättäjät ymmärtäisivät maitoketjun merkityksen maaseudun elinvoimalle ja huoltovarmuudelle. Maitotilat, työpaikat ja jalostus pitävät osaltaan koko Suomea asuttuna. Viime vuosien kriisit ovat muistuttaneet, ettei kotimainen ruoantuotanto ole itsestäänselvyys eikä ruokaturvaa voi rakentaa tuonnin varaan. Meijeriala työllistää tulevaisuudessakin Suomalaisen maitotalouden tulevaisuuteen Murto-Koivisto suhtautuu luottavaisesti. Hänen mukaansa keskustelu keskittyy usein siihen, että juotavan maidon kulutus laskee vuosi vuodelta. Kokonaiskuva on kuitenkin laajempi: juustojen, välipalatuotteiden ja muiden maitopohjaisten tuotteiden kulutus on kasvanut. – Suomalainen syö maitotuotteita enemmän kuin aikaisemmin. Maito tulee säilyttämään merkittävän aseman elintarvikeketjussa myös tulevaisuudessa, hän arvioi. Alan suurimmat mahdollisuudet liittyvät tuotekehitykseen, uusiin markkinoihin ja maitoraaka-aineen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Teknologian ja tutkimuksen kehittyminen avaa uusia tapoja jalostaa maitoa ja vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Huolta Murto-Koivisto kantaa alkutuotannon syyllistämisestä, sillä yhden ketjun osan leimaaminen ei vie alaa eteenpäin. Nuorille alasta kiinnostuneille Murto-Koiviston viesti on rohkaiseva: maito työllistää tulevaisuudessakin. Meijeriala on hänen mukaansa mahdollisuuksien ala, kunhan on valmis oppimaan, muuttumaan ja heittäytymään mukaan. Myös alan koulutuksen arvostus näkyy hänen puheessaan. Hämeenlinnan käytännönläheinen meijerikoulutus on tarjonnut monelle osaamista, verkostoja ja väylän alalle. Työuran jälkeen kalenteriin jää tilaa omalle elämälle Eläkkeellä olo on haastatteluhetkellä vielä uutta. Murto-Koivisto on ehtinyt opetella uutta arkea vasta lyhyen aikaa, ja muutto Kokkolaan on tuonut omat kiireensä. Työuran päättyminen tuntuu myönteiseltä, vaikka mukana on myös haikeutta. Verkostot, ihmiset ja päivittäinen kiinni oleminen työssä jäävät taakse, mutta edessä on aikaa itselle, kuntoilulle, mökille ja lapsenlapsille. – Enää ei tarvitse juosta kalenterin kanssa kilpaa, hän sanoo. Kun Murto-Koivisto katsoo taaksepäin 45 vuoden työuraansa, päällimmäinen tunne on kiitollisuus. Maito on hänen sanojensa mukaan tuonut leivän perheen pöytään – ja joskus sen päälle myös voita ja juustosiivun. Se on antanut mahdollisuuden mielekkääseen työhön ja pitkään uraan alalla, joka on muuttunut valtavasti mutta jonka ytimessä on edelleen sama raaka-aine. Haastattelun lopuksi Murto-Koivistolta kysytään vielä Maitotalous-lehden perinteinen kysymys: mikä on lempimaitotuotteesi? Vastaus ei tule aivan automaattisesti. Hän arvelee, että hänen ehkä pitäisi nimetä Maitokolmion voi tai proteiinivanukkaan, mutta päätyy lopulta rehelliseen valintaan. – Minäpä taidan sanoa kuitenkin, että kyllä se jäätelö on, hän naurahtaa. Matkan varrella hän on oppinut arvostamaan myös hyviä juustoja ja happamia maitotuotteita, kuten piimää, mutta makea ja kermainen jäätelö saa pitkän meijeriuran päätteeksi viimeisen sanan. ▪ 19
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==