tarvitaan myös riittävän vahvat ja treena-
tut lihakset. Lihakset vahvistuvat, kun nii-
tä käytetään. Eikä vain silloin tällöin vaan
säännöllisesti. Pienilläkin muutoksilla
omissa tottumuksissa voi olla merkitystä.
Esimerkiksi jo jaloittelu kesken työpäivän
voi saada aikaan muutoksen.
–
Laita kello soimaan 22 minuutin
päästä siitä, kun istahdat koneelle tai
sohvalle, ehdottaa Mai-Lis. Kun kello soi,
nouse ja hae hedelmä tai vaikka lasi vettä
ennen kuin istut taas alas. Laita kello sit-
ten jälleen soimaan 22 minuutin päähän
ja nouse taas. Mai-Lis Helléniuksen mu-
kaan jopa näinkin vähäisen liikkumisen
katsotaan parantavan aineenvaihduntaa
ja alentavan verensokeria ja rasva-arvoja.
Paljon istuvalle edellä kuvatun kaltai-
nen annos liikuntaa ei toki riitä, mutta
puoli tuntia päivässäkin voi olla riittävästi.
Päivän mittaan saa liikuntaa useimmiten
ihan huomaamattaan. Auton pesu, sie-
niretki, sunnuntaikävely tai puutarhassa
touhuaminen: kaikki tämä on liikuntaa.
Muutaman kerran viikossa pitäisi kui-
tenkin saada lisäksi pulssi nousemaan ja
lihakset kunnolla töihin ja vahvistumaan.
Ylipainoon
syynä moneen kansantautiin.
Sen vuoksi on erittäin tärkeää liikkua sään-
nöllisesti. Painonhallinnan apuvälineitä
ovat myös askelmittari ja mittanauha.
Askelmittariin tulisi kertyä 10 000
askelta päivässä. Mittanauha puolestaan
kertoo lahjomattomasti, miten painonhal-
linta sujuu: se on varmempi mittari kuin
vaaka, sanoo Mai-Lis Hellénius.
Jos BMI:n (Body Mass Index) laskemi-
nen tuntuu hankalalta, käytä Helléniuk-
sen nyrkkisääntöä: miesten vyötärönym-
pärys ei saisi ylittää 102 senttimetriä ja
mieluiten sen tulisi olla 94 senttimetriä
tai vähemmän. Naisilla vastaavat luvut
ovat korkeintaan 88 senttimetriä ja mie-
luiten lähempänä 80 senttimetriä.
–
Emme saa painoa alemmas vain
laihduttamalla. Jotta muutos olisi pysyvä,
pitää ottaa mukaan muutama hyvä tapa
kuten säännölliset kävelylenkit tai kun-
tosalilla käynti. Myös ravinnolla on suuri
merkitys, sanoo Mai-Lis. On ratkaisevaa,
...
näin monta kertaa sy-
dän lyö 80 vuodessa eli
kutakuinkin suomalaisen
elinaikana.
Tiesitkö, että
historian ensimmäinen sydämensiirto tehtiin vuonna
1967
Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa? Leikkausta johti professori
Christiaan Barnard. Potilas eli leikkauksen jälkeen 18 päivää.
3 000 000 000
Fakta
➻
Sydämen lyöntien tahti
ja lyöntien tiheys ratkais-
taan sinussolmukkeessa. Se
koostuu sydänlihakudok-
sesta ja sijaitsee oikeassa
eteisessä. Sinussolmuke an-
taa säännöllisen impulssin,
joka saa sydämen supistu-
maan. Sen jälkeen seuraa
lepovaihe. Supistumisesta ja
lepovaiheesta muodostuu
Sydämenlyönti
koostuu supistumisesta
ja lepovaiheesta.
Näin sydän toimii
Liiku aina kun voit
➻
Kaloreiden - joita valtaosa saa vuoro-
kaudessa liikaa - polttamiseen tarvitaan
liikettä. Muutaman kerran viikossa olisi
hyvä liikkua niin, että pulssi kohoaa. Pie-
nillä muutoksilla arjessa, kuten rappusten
nousemisella, voit tehdä liikkumisesta
tavan. Katso taulukosta, miten valintasi
vaikuttavat kaloreiden palamiseen.
Energiankulutus
kcal/h
2
km/h 4 km/h 5 km/h
Istuminen Seiso-
minen
Puru-
­
kumin
pureskelu
Portaiden
nousu
Kävely
200
20
15
5
88
176
220
yksi sydämenlyönti.
Supistusvaiheessa mita-
taan yläpaine eli systolinen
verenpaine. Lepovaiheessa
mitataan alapaine eli diasto-
linen paine.
Lepovaiheessa sydän
täyttyy verellä. Supistumis-
vaiheessa veri viedään keuh-
koihin hapettumaan. Silloin
eteisen ja kammioiden läpät
ovat suljettuina, jotta veri ei
virtaisi takaisin. Verenkierros-
sa kulkee noin 5 litraa verta.
Valtimot kuljettavat
veren poispäin sydämestä
ja laskimot sydämeen päin.
Hiussuonet yhdistävät val-
timot ja laskimot. Ohuissa
suonissa ravinto, nesteet
ja kuona-aineet liikkuvat
helposti kudoksissa.
LiveLife•1/2014
37