30 Lähellä 4/2026 Kun sinun aikasi joskus koittaa — niin kaukana kuin mahdollista — anna minun kantaa viimeiseen asti. Anna minun lähteä vasta sitten, kun tiedän, että sinä et jää yksin. Sillä minä tunnen sinut niin kuin kukaan muu ei voi. Tunnen katseesi sävyt, varjot ja valon. Tiedän hiljaisen pyynnönkin ennen kuin sanat saavat muodon. Minä tiedän miten arvokas sinun elämäsi on. Ei numerona paperissa. Ei päätöksenä kansiossa. Ei vieraan ihmisen kiireisenä huomiona. Vaan sinuna. Jos saisin pyytää elämältä vain yhden lahjan, en pyytäisi kevyempiä vuosia, en helpompia aamuja, en vähemmän huolta hartioille. Pyytäisin vain yhden päivän. Että ehtisin vielä kerran peitellä sinut uneen, silittää hiukset otsalta ja kuulla hengityksesi niin kuin olen kuullut sen öinä, jolloin maailma on nukkunut ja minä olen valvonut vierelläsi. Minä en toivo sinun lähtöä. En koskaan sitä. Etkä koskaan lähdekään, olethan osa minua. Mutta kannan sydämessäni hiljaista salaisuutta ja toivetta, sellaista, jota ei uskalla sanoa ääneen, ettei maailma ymmärtäisi väärin, ettei rakkaus näyttäisi pelolta. Päivä pidempään Oman lapsen omaishoitajana toimivan äidin rukous
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==