Lähella 4 2026

26 Lähellä 4/2026 Suuret ikäluokat ovat auttaneet sekä lapsiaan että vanhempiaan runsaasti. Mutta kuka auttaa suuria ikäluokkia, kun he itse vanhenevat? Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen INVEST-tutkimuskeskuksen tutkija Hans Hämäläinen toteaa, että vaikka ikääntyneiden hoiva nojaa vahvasti omaishoitoon, samanaikaisesti eri sukupolviin kohdistuvaa hoivaa ja auttamista on tutkittu Suomessa vähän. Aihe on kuitenkin nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä suurten ikäluokkien vanhetessa ja yhteiskunnan resurssien vähetessä läheisten oletetaan ottavan entistä enemmän vastuuta ikääntyvien hoivasta. Suurten ikäluokkien jälkeen tulevat ikäluokat ovat järjestäen pienempiä, joten auttajia on entistä vähemmän. “Ja nykyään lapsia tehdään entistä vanhempina, jolloin ihmisellä voi olla samaan aikaan huollettavina omat pienet lapset ja ikääntyvät vanhemmat. Kyllähän ihmiset haluavat auttaa myös vanhempiaan, mutta apu tuppaa kohdistumaan yleensä nuorempiin sukupolviin”, Hämäläinen kertoo. Hämäläinen on tutkinut samanaikaisesti eri sukupolviin kohdistuvaa hoivaa niin suomalaiseen kuin kansainväliseen aineistoon perustuen. Hän on ollut yllättynyt siitä, kuinka yksipuolista median kiinnostus perheenjäsenten toisilleen antamaa apua kohtaan on ollut. ”Tänäkin vuonna on tullut useampi haastattelupyyntö lasten auttamiseen liittyen. Olen yrittänyt sanoa toimittajille, että kannattaisi miettiä vanhempien auttamista, se on se iso kysymys nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän.” Tuoretta tutkimustietoa tarvitaan Aihetta laajasti kartoittava suomalainen tutkimusaineisto on jo useamman vuoden takaa. Sukupolvien ketju -hankkeessa selvitettiin suurten ikäluokkien omille vanhemmilleen, lapsilleen ja lapsenlapsilleen antamaa käytännön ja taloudellista apua sekä hoivaa. Hämäläinen on tutkinut myös suurten ikäluokkien tekemää vapaaehtoistyötä ja osallistumista hyväntekeväisyyteen. Aineisto kertoo, että suuret ikäluokat auttoivat läheisiään – paljon. Yli 2 000 vastaajasta kolme Auttajat vähenevät, avuntarve kasvaa neljästä oli antanut käytännön ja melkein puolet taloudellista apua, 58 prosenttia lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen ja yksi viidestä osallistunut vapaaehtoistyöhön kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Hoivaa lapsille ja vanhemmille Suuret ikäluokat antoivat pääasiassa hoiva-apua ja taloudellista tukea lapsilleen, kun taas iäkkäille vanhemmille annettiin enemmän käytännön apua. Vastanneista jopa 55 prosenttia oli antanut vanhemmilleen hoiva-apua ja 85 prosenttia lapsilleen lastenhoitoapua. Sekä vanhemmilleen että lapsilleen hoiva-apua oli antanut 39 prosenttia vastaajista. Niin naiset kuin miehetkin auttoivat, mutta eri tavoin. Miehet hoitivat käytännön hommia, kuten auttoivat remontoinnissa, tai antoivat taloudellista apua. Naiset taas osallistuivat enemmän hoivaan, kuten lastenlasten hoitamiseen. Kun tutkimusaineistoa kerättiin vuonna 2012, vastaajat olivat juuri siirtymässä tai vastikään siirtyneet eläkkeelle. Nyt suuret ikäluokat ovat 77–81-vuotiaita, ja asetelma on kääntymässä: aiemmin runsaasti apua antaneesta sukupolvesta tulee yhä useammin avun tarvitsija. Miten yhteiskuntamme selviytyy tilanteesta, jossa avuntarvitsijoita on yhä enemmän, mutta mahdollisia auttajia vähemmän? ”Se on hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Varmasti moni ottaisi enemmän vastuuta vanhemmistaan, jos pystyisi. Mutta jollakin tavalla tähän on löydettävä ratkaisu, sillä muuten edessä on kriisi”, Hämäläinen toteaa. Lissu Kiviniemi Hans Hämäläinen MONEN HOIVAVASTUUN VÄLISSÄ

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==