Lähella 4 2026

16 Lähellä 4/2026 IKÄÄNTYNEET OMAISHOITAJAT taa sitä, että kantaa vastuuta kokonaistilanteesta pitkällä aikavälillä.” Ikääntyneet tarvitsevat palveluita Kaikista suomalaisista omaishoitajista noin 30 prosenttia on täyttänyt 75 vuotta. Melkoisen suuri osa hoivasta on siis ikääntyneiden vastuulla. ”Kyllähän yhteiskuntaamme sisäänrakennettu oletus, että iäkkäät huolehtivat toinen toisistaan, on vähintään arveluttava, eikä pitkällä aikavälillä kovinkaan kestävä”, Tarja Välimäki napauttaa. Hän muistuttaa, että omaishoito on osa palvelujärjestelmäämme, ja ikääntyneiden hoito on täysin riippuvaista perheistä ja omaishoitajista. Omaishoitajien ajatellaan vähentävän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Mutta jos omaishoitaja ei jaksa, palveluntarvetta syntyy muualle. ”Asiaa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Emme voi ajatella, että ikääntyneet kantavat hoivavastuun ja sen kustannukset pelkästään sitoutuneisuudesta. Myös yhteiskunnan on tehtävä oma osuutensa.” On tarjottava riittävästi ja oikea-aikaisesti palveluja, jotka vastaavat perheiden tarpeisiin. ”Vaikka kuinka panostettaisiin omaishoitajien mielen hyvinvointiin ja elämänlaatuun, niin eihän jaksaminen helpotu, jos hoitotaakkaa ei kevennetä, jos kuormitus on kohtuuton.” On oltava tilapäishoitoa, päivätoimintaa, erilaisia vaihtoehtoja eri tilanteisiin, Välimäki luettelee. ”Jos ikääntyneiden ihmisten hyvinvointi on yhteiskunnassamme arvo, sen on näyttävä myös tekoina ja siinä, mihin suuntaamme resursseja. Omaishoidon kehittämiseen on löydettävä keinot nyt, haastavasta ajasta huolimatta. Emme voi jäädä odottamaan helpompia ja parempia hetkiä.” ”Meillä on tällä hetkellä ihan hyvä” Anttiloiden arki pyörii tällä hetkellä pitkälti omin ja läheisten voimin. Sauli saa vertaistukea Mikkelin seudun omaishoitajien toiminnasta ja omat pojat auttavat, kun tarvetta on. Sota-ajan lapsuus kulkee Saulin mukana myös tavassa katsoa nykyistä elämää. Vaikeitakin aikoja on nähty, ja siihen verrattuna moni asia on nyt hyvin. ”Äiti oli kyllä kovilla siihen aikaan, teki jopa leivästä keittoa. Talo lämmitettiin uunin avulla, vesi kannettiin sisään ja myös ulos”, Sauli muistelee. Saulin ajatukset kääntyvät myös niihin ikääntyneisiin, jotka joutuvat pärjäämään yksin. ”Minusta meillä on tällä hetkellä ihan hyvä, mutta miten heille saisi elämisen arvoisen elämän?” Itselleen Anttilat eivät tulevaisuudelta paljoa toivo. Vanhenemisesta ja kuolemastakin puhutaan mutkattomasti. ”Tietysti toivoo, että olisi sitten sellainen hiljainen poistuminen. Mutta yhtään ei pelota. Joka ikinen päivä, minkä elän, on hyvä”, Sauli sanoo. Lissu Kiviniemi, teksti ja kuvat GRAFIIKKA: THL

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==