19 Lähellä 2/2026 TEKNOLOGIA TUKENA ganisoivat, niin kyllähän säästöpaineet ensisijainen ajuri etätoimintaan on.” Toisaalta etäpalvelut mahdollistavat palveluiden viemisen alueille, joille niitä ei aiemmin pitkien etäisyyksien vuoksi saatu. Se voi tukea kotona asumista pidempään. Eikä pidä unohtaa, että moni ikääntynyt on taitava perusteknologian käyttäjä. ”Kun teknologia otetaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa haltuun, siitä muodostuu monelle luonteva ja haluttukin tapa toimia”, Taipale kertoo. Taipaleen mukaan suomalaiset suhtautuvat melko positiivisesti teknologisiin innovaatioihin ja kehitykseen. Suomalaisten ikäihmisten digiosaaminen on myös kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla. ”Olemme Nokian muokkaamaa teknologiamyönteistä kansaa. Olemme oppineet, että teknologia aiheuttaa yhteiskunnassa uudistumista.” Suomessa ja muissa Pohjoismaissa robottien ei kuitenkaan ajatella kuuluvan hoivaan, vaan teollisuuteen ja tuotantoon. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa, missä naiset kantavat isomman vastuun läheisten hoivasta, robotiikan toivotaan tuovan helpotusta nimenomaan hoivaan. Taipale ajattelee eron johtuvan siitä, että olemme totuttautuneet ajatukseen, että julkinen sektori tuottaa hoivapalvelut. ”Hoiva ei kuormita meitä yhtä paljon. Mutta tiedämme, että tämä on muuttumassa hurjalla vauhdilla väestön ikääntyessä, ja omaiset joutuvat tekemään entistä enemmän hoivatyötä kaiken muun työn ohella. Tämä tulee varmasti muuttamaan meidänkin suhtautumista hoivateknologiaan.” Digitalisaatio luo eriarvoisuutta Suurimpia edistysaskelia otetaan tällä hetkellä Taipaleen mukaan kommunikatiivisella puolella. ”Kielimallithan pystyvät jo keskustelemaan ihmisen kanssa aika luontevasti.” Tekoälyllä ei kuitenkaan Taipaleen mielestä ratkaista yksinäisyyttä. Ajatuskin tekoälystä seuranpitäjänä tuntuu surulliselta, jopa pelottavalta. Tekoäly näkyy jo kuitenkin kaikkialla. Esimerkiksi tekoälyrobotit keräävät ennakkotietoja terveysasemien puhelinvastaanotoilla. Samalla palvelujärjestelmien digitalisoituminen asettaa käyttäjät eriarvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista hoitaa arkisia asioita teknologian avulla. Taipale toteaakin, että esimerkiksi terveyssovelluksiin liittyy monenlaisia haasteita. ”Eiväthän ne ole valmiita. On harmillista, että niistä aiheutuva lisätyö kaatuu asiakkaalle eli ihmiselle, joka tarvitsisi apua.” Pahimmillaan toimimattomiin digipalveluihin turhautuminen johtaa siihen, että käyttäjä antaa periksi eikä hakeudu hoitoon silloin, kun sitä tarvitsisi. Ja vaikka julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajilla on lakisääteinen velvollisuus tukea palvelujen käytössä, apua pitäisi saada juuri sillä hetkellä kun omalla koneellaan istuva käyttäjä sitä tarvitsee. ”Kun ihminen jää työelämän ulkopuolelle, viralliset kouluttautumisen areenat katoavat. Meiltä puuttuu institutionaalinen rakenne, joka tukisi iäkkäitä ihmisiä käyttämään teknologisia ratkaisuja. Tukea toki saa, mutta se lepää moninaisten toimijoiden harteilla eikä saavuta kaikkia”, Taipale pohtii. Perheissä ongelma on yleensä ratkaistu niin, että esimerkiksi joku lapsista tai lapsenlapsista ottaa harteilleen digitukihenkilön viitan. ”Mutta suomalaiset perheet asuvat hajallaan ja usein pitkien välimatkojen päässä. Eivätkä kaikki halua apua sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, ne voivat olla arkoja asioita”, Taipale tietää. Lisää tietoa tutkimuksen tueksi Taipale haluaa muistuttaa, että vaikka teknologiaan liittyy monia haasteita, sen kehitys tuo mukanaan paljon hyvää. Kun eri hyvinvointialueet integroivat järjestelmiään, tieto liikkuu paremmin ja sitä kertyy aiempaa enemmän tutkimuksen ja arjen työn tueksi. Kerättyä dataa hyödyntämällä hoivaa ja hoitoa voidaan järjestää entistä yksilöllisemmin. ”Mahdollisuudet ovat mielestäni paljon paremmat kuin koskaan aiemmin.” Taipale myös uskoo, että kansalaiset oppivat pikkuhiljaa käyttämään digitaalisia palveluita ja löytämään tarvitsemansa tiedot verkosta. ”Teknologia mahdollistaa resurssien tehokkaamman käyttämisen ja avun saamisen aiempaa nopeammin”, Taipale toteaa. Teknologia tukee myös yhdessäoloa uusin tavoin esimerkiksi ryhmäviestisovellusten tai ryhmävideopuheluiden avulla. Monella läheisestään huolehtivalla on vaikkapa WhatsApp-ryhmiä, joissa organisoidaan huolenpitoa, järjestellään yhdessä asioita ja jaetaan kokemuksia. ”Ehkä emme aina huomaa teknologian tuomia hyötyjä, kun kiinnitämme huomiota ongelmiin”, Taipale huomauttaa. Lissu Kiviniemi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==