Lähella 2 2026

18 Lähellä 2/2026 TEKNOLOGIA TUKENA Etäelämää, sote-sovelluksia ja hoivaa tukevaa teknologiaa. Haasteita, mutta paljon hyvää! Lääkeannostelijoita, ruoka-automaatteja, hälytysrannekkeita, muistuttimia, monenlaista etäseurantaan ja turvallisuuteen liittyvää teknologiaa. Sitten on vielä OmaKanta, Suomi.fi, Maisa, Oima ja niin edelleen. Maailma on pullollaan jos jonkinlaisia laitteita, robotteja ja sovelluksia, jotka on suunniteltu tukemaan hoivatyötä ja sujuvoittamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Ihmistä teknologia ei kuitenkaan ole vieläkään onnistunut korvaamaan hoivatyössä, eikä yhteiskuntapolitiikan professori Sakari Taipale Jyväskylän yliopistosta näe sitä lähitulevaisuudessa edes todennäköisenä. Taipale toimi Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare) Uudet teknologiat, ikääntyminen ja hoiva -tutkimusryhmän johtajana 2018–2025. Sitä ennen hän tutki pitkään teknologian käyttöä perheiden vuorovaikutuksessa. Suomalaiset ja teknologia on siis tuttu aihe, ja harppauksin etenevä kehitys pitää huolta siitä, että tutkittavaa riittää. ”Kyllä me aika kaukana olemme siitä, että robotit pystyisivät tekemään päivittäistä hoivatyötä, huolehtimaan ihmisten perustarpeista”, Taipale toppuuttelee. Vaikka vanhusten hoivassa käytetäänkin monenlaista teknologiaa, yleisimpiä ovat Taipaleen mukaan viestintä- ja kommunikaatiolaitteet: älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet. Laitteet, joilla pidetään yhteyttä, hoidetaan arjen asioita. Yksilöllisiä palveluja vai säästöjä? Erityisesti koronapandemia lisäsi viestintäteknologian ja etäpalveluiden hyödyntämistä iäkkäiden hoivassa. Tuottavatko etäpalvelut sitten yhtä hyviä tuloksia kuin kasvokkain toteutetut? Eivät aina. Taipale kertoo tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Ikäinstituutin valtakunnallista etäjumppahanketta. Osa osallistujista jumppasi yksin kotona, toiset kokoontuivat yhteiseen tilaan liikkumaan porukassa. ”Tutkimuksessa havaittiin, että kunnon kohottaminen oli vain osa kokonaisuutta. Sosiaalinen yhdessäolo – kuulumisten vaihtaminen, toisten näkeminen, yhdessä kahvittelu – koettiin todella tärkeäksi.” Läsnäolon hyödyistä huolimatta käyttäjiä ohjataan yhä enemmän etäpalveluiden pariin. ”Jos kuuntelee poliittista retoriikkaa, niin tunnutaan ajattelevan, että kyse olisi win-win-tilanteesta: toisaalta säästetään, mutta toisaalta tehdään entistä yksilöllisempää, paremmin saavutettavaa ja ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua. Mutta kun miettii miten hyvinvointialueet toimintaansa orPuhutaanko hetki teknologian hyödyistä? Sakari Taipale JETRO STAVÉN

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==